Lappeenratan kaupunki on maailman standardien mukaan melko pieni. Jopa suomalaisten keskuudessa se on väkiluvultaan vain kolmastoista. Mutta matkailijoiden keskuudessa Etelä -Karjalan maakunnan hallinnollinen keskus on erittäin suosittu, koska siellä on minne kävellä ja mitä nähdä. Lappeenrannassa on auki useita museoita, joissa on mielenkiintoisia ja epätavallisia näyttelyitä, paikallisen järven rannalle pystytetään vuosittain upeita hiekkalinnoja, ja täällä soitetaan suomalaisia kansanlauluja ortodoksisen kirkon kellotornista.
Kesä Etelä -Karjalassa on varsin viileää ja sateista, mutta tämä ei ole esteenä matkailijoille, jotka päättivät nauttia näiden paikkojen kauneudesta, vaeltaa viehättävissä puistoissa, ostaa hyödyllisiä asioita kansan käsityöläisten luomista ekologisista materiaaleista ja ottaa veneretki Saimaan kanavaa pitkin.
TOP 10 nähtävyyttä Lappeenrannassa
Lappeenrannan linnoitus
Messut alueella, jossa kaupungin linnoitus seisoo, on tunnettu keskiajalta lähtien. 1600 -luvun puolivälissä ruotsalaiset perustivat tänne Wilmanstrandin kaupungin, ja kauppatorin ympärille muodostui asuinalueita. Vuoden 1721 rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Viipuri luovutti Venäjälle ja Vilmanstrandista tuli Ruotsin rajakaupunki. Sitten päätettiin rakentaa linnoituksia. Linnoituksesta tuli osa Ruotsin kuningaskunnan itärajojen yleistä linnakejärjestelmää.
Linnoituksen jälleenrakentaminen ja jälleenrakentaminen jatkui 1900 -luvun puoliväliin saakka. Nykyään Lappeenrannan linnoituksen alueella voit katsella kaupungin historialle omistettuja museon näyttelyitä, ostaa lipun kesäteatterin esitykseen tai ruokailla kahvilassa, jossa tarjoillaan kansallista suomalaista ruokaa.
Pyhän Jumalan äidin esirukouksen kirkko
Lappeenratnyn linnoituksen kirkko on Etelä -Karjalan tärkein ortodoksinen kirkko. Se rakennettiin aiemmin olemassa olevan puukirkon paikalle, jossa pidettiin palveluksia Vladimirin jalkaväkirykmentille. Vuoden 1743 rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Wilmanstrandin kaupungista tuli osa Venäjän valtakuntaa, ja ortodoksisten asukkaiden määrä kasvoi merkittävästi. Viranomaiset päättivät rakentaa uuden kirkon. Vanha temppeli purettiin ja vuonna 1785 vihittiin uusi - pyhimmän Neitsyt Marian suojelun kunniaksi.
Kirkko on rakennettu klassismin tyyliin. Graniittiperustaiseen tiilirakennukseen mahtui noin 150 ihmistä. Myöhemmin tiloja laajennettiin, sivulle ilmestyi laivastoja ja pylväitä asennettiin holvikattoa tukemaan.
Pyhimmän Neitsyt Marian esirukouksen kirkon pääjäänne on 1700 -luvulla maalattu samanniminen viitta. Loput suuren ikonostaasin kuvat kuuluvat akateemikko Nikanor Tyutryumovin harjalle, ja pienet lahjoitettiin Kiovan-Pechersk Lavran seurakunnalle 1900-luvun alussa.
Esirukouskirkko on maan vanhin säilynyt ortodoksinen kirkko. Siellä vieraili Venäjän keisari Aleksanteri I ja Aleksanteri III perheineen.
Etelä -Karjalan museo
Paikallishistorian fanien tulee käydä mielenkiintoisessa museossa Linnoituksen linnoituksessa. Kokoelma sijaitsee 1800 -luvun kivirakennuksissa ja kertoo Etelä -Karjalan ja Lappeenrannan kaupungin historiasta. Vierailijat voivat katsella kahden pysyvän näyttelyn näyttelyitä tai tutustua säännöllisesti päivitettäviin näyttelyihin.
Näyttelyssä on esillä suomalaisia ja karjalaisia käsitöitä, vanhoja karttoja, taloustavaroita, sotilasaseita, vaatteita ja asiakirjoja alueen menneisyydestä.
Viipurin asettelu, joka vie 24 neliömetriä, on erittäin kiinnostava. m. Se luotiin vuonna 1939 ja säilytettiin huolellisesti. Osa näyttelystä on omistettu Priozerskin kaupungille.
Taidemuseo
Kävellessäsi Linnoituksen linnoituksessa älä unohda pysähtyä Lappeenrannan taidemuseoon, jossa voit nähdä paikallisten taiteilijoiden töitä. Kokoelma alkoi koota 1900 -luvun ensimmäisellä kolmanneksella. Näyttelyssä nähdään Etelä -Karjalan ja itäisen Suomen mestareiden maalauksia.
Jos olet kiinnostunut kuvataiteesta, sellaisten erinomaisten nykytaiteilijoiden nimet kuten Lehtinen Tula tai Vertanen Anna kiinnittävät varmasti huomiosi.
Museossa on esillä myös alueelle tyypillisiä käsitöitä - käsin kudottuja ja neulottuja vaatteita, saviastioita ja puukaiverruksia.
Ilmailumuseo
p> Kaakkois-Suomen lentomuseoiden liiton vuonna 2000 avaaman Aeronautics Museumin kahdessa salissa on mielenkiintoisia ilmailun ja ilmailun historiaan liittyviä näyttelyitä. Suosittuja näyttelyitä ovat paitsi lentokoneiden osat ja kokoonpanot, myös kootut lentokoneet. Kokoelmaan kuuluu SAAB 355 Draken ja Mig-21 BIS MG-127.
Saimaan kanava
Idea rakentaa purjehduskelpoinen kanava Viipurinlahden ja Saimaan välille Suomen Etelä -Karjalan maakunnan alueelle tuli ensimmäisenä Olavinlinnan ja Viipurin linnoitusten komentajan Erik Turesson Bjelken johtajalle 1500 -luvulla. Tuolloin kaivettu, 118 metriä pitkä vallihauta on modernin kanavan piilossa. Sata vuotta myöhemmin amiraali Juusten aloitti kuningas Kaarle IX: n määräyksellä uuden kanavan luomisen, jonka jäljet ovat nähtävissä kaupungissa tähän päivään asti.
Tarvittavat keinot ja tekniset valmiudet ilmestyivät vasta 1800 -luvulla, ja vuonna 1845 aloitettiin rakennustyöt. Tuolloin suurin rakennustyömaa vaati ulkomaisten asiantuntijoiden osallistumista työhön, ruotsalaiset insinöörit osallistuivat aktiivisesti.
Muutamia mielenkiintoisia faktoja Saimaan kanavasta ja sen luomisesta:
- Rakennustyöt kestivät yhteensä yli 10 vuotta.
- Kanavan sänky laskettiin osittain kiviin. Ensimmäistä kertaa ruutia käytettiin kaivostoiminnassa Suomessa.
- Kanavan pituus rakentamisen valmistuessa oli 59 km.
- Vedenpinnan tasaamiseksi rakennettiin 15 lukkoa.
- Työhön käytettiin yli 12 miljoonaa hopeamerkkiä. Kummallista kyllä, mutta kustannukset osoittautuivat suunniteltua pienemmiksi ja maksoivat paljon odotettua nopeammin. Kanava alkoi tuottaa voittoa neljännesvuosisadan jälkeen.
Saimaan kanavasta on tullut Suomen suurin laatuaan. Se on edelleen tärkeä navigoitava valtimo alueella. Sitä pitkin kulkee suosittu suomalainen pyöräilyreitti, ja Lappeenrannan matkailijat voivat katsella kaupunkia vedestä jännittävällä höyrylaivaristeilyllä.
Kanavaristeilyt: klo 18–20 päivittäin.
Lipun hinta: 18 euroa.
Pontuksen kanava
Lappeenrannan läheisyydessä on jälkiä vanhasta kanavasta, joka rakennettiin yhdistämään Viipurinlahti Saimen -järvelle 1600 -luvulla. Sitä kutsuttiin Uzhi-Kaivantoksi, ja se oli toinen epäonnistunut yritys lyhentää vesiväylää Saimaan järvijärjestelmästä Itämerelle.
Rakennustyöt alkoivat vuonna 1607 ja kesti useita kuukausia. Rajoitetut tekniset valmiudet eivät antaneet mahdollisuuden aloittaa aloitettua. Syynä oli säiliöiden korkeusero merenpinnan yläpuolella: Saimen -järvi sijaitsee 76 metriä Itämeren yläpuolella, ja uusi vesistö, jossa ei ole lukkojärjestelmää, uhkasi muuttua hallitsemattomaksi nopeaksi ja koskivirtaksi. Myös Saimaan ekosysteemiä uhkasi katastrofi, ja työtä rajoitettiin.
Paikassa, johon kanava laskettiin, on nykyään säilytetty 10 kilometrin leveä puolen kilometrin maankaivu. Sen syvyys on paikoin jopa 9 metriä. Rakennustyömaalle asennettiin muurilaatta kivikivelle.
Muuten, komentaja Pontus De la Gardie, joka sai sotilaallista mainetta Ruotsin kuninkaiden palveluksessa, kuoli kauan ennen rakentamisen aloittamista eikä sillä ole mitään tekemistä kanavan kanssa. Paikalliset ehdottivat Lappeenrannan historiallisen maamerkin nimen.
Salpa Line
Lappeenrannan sotahistorian faneille linnoituksen esteet, nimeltään Salpa Line, voivat olla epäilemättä kiinnostavia. Ne rakennettiin vuonna 1941 suojelemaan Suomen rajaa mahdolliselta Neuvostoliiton hyökkäykseltä. Linja ulottui Petsamosta pohjoisessa Suomenlahdelle etelässä, mutta sen alueella ei ollut taisteluja.
Salpa Line oli linnoitettu varsin vaikuttavasti ja jopa ohitti Mannerheimin linjan ojien, juoksuhautojen ja panssarintorjuntaesteiden määrässä. Vain muutaman kuukauden työssä vapaaehtoiset ja mobilisoidut työntekijät pystyivät rakentamaan 728 betonirakennetta, kaivamaan lähes 500 km ojia ja panssarintorjuntoja, rakentaneet 3000 bunkkeria ja 250 bunkkeria. 315 km linnoituksia aidattiin piikkilangalla.
Salpa Line -museo sijaitsee Miehikkälässä, 56 km: n päässä Lappeenrannasta.
Saapuminen: valtatie Kuovolaan 20 km etelään Lappeenrannasta.
Taivaan valo
Kirkon nimi Lauritsalan kirkko tarkoittaa suomeksi käännettynä”taivaallista valoa”. Projektin idea kuuluu suomalaisille arkkitehdeille Toivo Korhosen ja Jaakko Laapottille, jotka jo viime vuosisadan puolivälissä pyrkivät tuomaan innovatiivista kehitystä arkkitehtisuunnittelun alalla.
Temppeli osoittautui suureksi ja kevyeksi. Sen perusta on muodostettu tasasivuisen kolmion muodossa ja symboloi Pyhää Kolminaisuutta - Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Osa betonikatosta on korvattu lasilla ja päivänvalo tunkeutuu sisälle työntäen tilan erilleen. Alttarin takana olevassa seinässä on myös korkeat pystysuorat ikkunat, ja temppeli elää nimensä mukaisesti. Jopa lyhyenä talvipäivänä Lauritsalan kirkko on täynnä valoa.
Kesällä taivaallisessa valossa järjestetään usein erilaisia kulttuuritapahtumia: suomalaiset käyttävät huoneen erinomaisia akustisia ominaisuuksia konserttien ja teatteriesitysten järjestämiseen.
Hiekkalinna
Saimaan rannalle pystytetään joka kesä hiekkalinna, jonka jokainen näkee tullessaan Lappeenrantaan. Perinne on ollut olemassa vuodesta 2003 lähtien, ja joka kerta projektin järjestäjät valitsevat uuden linnan teeman uudelleen. Kesällä 2017 linna omistettiin Suomen 200 -vuotisjuhlalle.
Linnan alueelle pystytetään monia muita hiekkaveistoksia, rakennetaan huvipuistoa, kahvila ja polkupyöränvuokraamo. Linna sisältyy turistimatkajunan reittiin, ja väliaikaisessa kappelissa sinua autetaan kastelemassa vauva tai rekisteröimään avioliitto.
