Kuvaus nähtävyydestä
Viron ensimmäinen laulujuhla pidettiin vuonna 1869. Festivaalilla oli 878 laulajaa ja muusikkoa. Ensimmäinen laulujuhla tuli erittäin merkittäväksi virolaisten kansallisessa heräämisessä ja vakiinnutti tapana järjestää tällaisia tapahtumia. Tämän seurauksena syntyi perinne pitää tämä loma joka viides vuosi, joka keskeytyi toisen maailmansodan aikana, mutta uudistettiin uudelleen vuonna 1947.
Ensimmäinen yleinen laulujuhla, joka pidettiin laulukentällä, pidettiin vuonna 1928 erikoislavalla. Moderni lava rakennettiin vuonna 1960 arkkitehti Alar Kotlinin kehittämän projektin mukaan. Suurin tällä lavalla esiintyvä yhteiskuoro koostui 24 500 laulajasta.
Virolaiset kutsuvat usein itseään”laulajaksi”. Laulaminen maan historiassa osoittautui yhdeksi kansallisen identiteetin tavoista, joka yhdisti virolaiset sekä 1900 -luvun alussa että Neuvostoliiton miehityksen aikana. Yli 300 000 ihmistä kokoontui kentälle laulujuhliin vuonna 1988. Virolaiset kokoontuivat paitsi kuuntelemaan kansallislauluja myös ilmaisemaan poliittisia vaatimuksiaan. Tässä tapahtumassa virolaiset vaativat ensimmäistä kertaa äänekkäästi Viron itsenäisyyden palauttamista.
Ja tänään joka viides vuosi tuhannet virolaiset kokoontuvat tänne osallistumaan tai olemaan katsojia laulujuhlilla. Tämä loma on valtava ulkoilmakonsertti. Yleensä festivaalin osallistujamäärä on 25 000 - 30 000 ihmistä, yleensä lavalla on samanaikaisesti 18 000 laulajaa. Samaan aikaan niin suuren määrän esiintyjien laulaminen ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Kaikki virolaiset kuorot eivät kuitenkaan voi osallistua tähän festivaaliin. Sen suosio on sellainen, että ryhmät kilpailevat keskenään oikeudesta osallistua laulujuhliin. Tapahtuman ohjelmistoa kehitetään huolella. Vain parhaat kuorot ovat sallittuja tällä lomalla. Laulukentälle mahtuu yli 100 000 katsojaa.
Samana viikonloppuna kuin laulujuhla, Virossa järjestetään myös tanssifestivaali, joka on kokonaisvaltainen esitys, jolla on tietty juoni. Valtava määrä kansallispukuisia tanssijoita tanssii kentällä muodostaen värikkäitä kuvioita. Yleensä nämä kaksi vapaapäivää yhdistävät yhteinen juhlakäynti, joka järjestetään Tallinnan keskustasta laulukentälle. Marraskuussa 2003 UNESCO tunnusti laulu- ja tanssijuhlien perinteet henkiseksi ja suulliseksi perinnöksi.
Laulukentän onnistunut sijainti rinteellä meren läheisyydessä antaa katsojille, etenkin ylemmillä riveillä istuville, nauttia konserttien lisäksi myös kauniista merimaisemista. Tallinnan laulualueella järjestetään perinteisten laulu- ja tanssijuhlien lisäksi erilaisia festivaaleja ja rock -konsertteja. Lavan vieressä on 54 metriä korkea majakka. Tornin yläosassa on näköalatasanne, josta avautuu upea näköala kaupunkiin ja lahdelle.
