Kuvaus nähtävyydestä
Place de la Bastille on nimetty linnoituksen mukaan, joka 1800 -luvun lopulta nousi Pariisin itäosiin. Kuningas Kaarle V määräsi linnoituksen rakentamaan nimenomaan oman turvallisuutensa varmistamiseksi. Tehtävää ei voitu ratkaista: eri aikakausilla Bastillea myrskytettiin seitsemän kertaa, ja kaikki seitsemän kertaa se antautui ilman vastarintaa.
Ajatus vankilan perustamisesta täällä aatelisille tuli kardinaali Richelieulle. Vankeuteen Bastillessa tuomioistuimen päätöstä ei tarvittu - kirje, jossa oli kuninkaan sinetti, ns. "Lettre de cache", riitti. Kuuluisin paikallinen vanki oli Voltaire: hän istui täällä kahdesti ja markiisi de Saden vieressä.
Bastillen vangitseminen 14. heinäkuuta 1789 oli prologi Ranskan vallankumoukselle. Aattona ihmiset keräsivät leipomoita. Sitten he takavarikoivat Invalidien arsenaalin - 32 000 asetta ja vanhoja tykkejä. Ammuksia ei ollut siellä, mutta se oli Bastillessa. Linnoituksen komentaja, markiisi Lone, kieltäytyi avaamasta porttia. Hyökkäyksen alkaessa linnoituksessa puhkesi tulipalo, sotilaat eivät puolustaneet sitä. Yleisö murtautui Bastilleen. Markiisi Lone revittiin palasiksi.
Tämän päivän Louis XIV: n päiväkirjaan tehtiin merkintä:”Ei mitään. Bastille otettiin."
800 työntekijää purettiin linnoitusta kolmeksi vuodeksi. Nykyään voit nähdä sen ääriviivat, jotka on asetettu aukiolle, jossa on päällystyskiviä kontrastivärillä. 14. heinäkuuta on nyt Ranskan kansallispäivä. On kuitenkin tärkeää tietää, että alun perin lomaa ei perustettu lainkaan Bastillen valtaamisen kunniaksi, vaan vuotta myöhemmin pidettävän juhlaillallisen kunniaksi kuninkaan ja varajäsenten sovinnon yhteydessä, mikä merkitsi kansallista harmoniaa.
Aukion keskeinen elementti on heinäkuun pylväs, joka on pystytetty tänne vuoden 1830 Ranskan vallankumouksen muistoksi. Pylväs on myös muistomerkki: sen pohjassa on krypta, johon vallankumousten aikana kaatuneiden jäänteet on haudattu.
Lähellä on Opera Bastille -rakennus. Se on Pariisin suurin ja modernein oopperatalo (pelkästään sen suuri sali mahtuu 2700 katsojaa). Opera Bastillen maine on demokraattisin: ei pidetä tuomittavana mennä tänne edes farkkuina.
