Kuvaus nähtävyydestä
Koknesen linna rakennettiin vuonna 1209 Riian arkkipiispan toimesta. Vain Koknesen linnan rauniot ovat säilyneet tähän päivään asti, mutta ne antavat tietyn viehätyksen tälle muinaiselle paikalle. Koknesen kylä, jossa linnan rauniot sijaitsevat, sijaitsee noin 30 km: n päässä Jekabpilsista.
Historiallisissa kronikoissa puinen linna mainittiin jo 1200 -luvulla. Puurakenne poltettiin, ja sen tilalle piispan määräyksestä vuonna 1209 he alkoivat rakentaa kivistä kristillistä linnaa. Rakentamisen materiaalit olivat Daugavan rannalta louhittuja dolomiittilohkoja. Tiiliä käytettiin ikkunoiden ja oviaukkojen koristeluun. Keväällä 1210 liettualaiset hyökkäsivät linnaan, joka oli vasta puoliksi rakennettu, mutta he eivät onnistuneet valloittamaan linnoitusta. Myöhemmin aseellisia konflikteja on esiintynyt melko usein.
Vähitellen linnan ympärille muodostettiin kaupunki, joka oli erityisessä asemassa. Niitä oli Livoniassa vain neljä: Riika, Limbaži, Koknese ja Straupe. Vuonna 1277 Koknese sai kaupungin aseman, jonka sille antoi arkkipiispa Johannes I. Samalla määritettiin kaupungin rajat, lisäksi Koknesen kansalaisille annettiin tontteja arkkipiispan omaisuudesta.
Rakennettu linna oli olemassa 500 vuotta, tänä aikana sen omistajat vaihdettiin, se rakennettiin uudelleen useita kertoja. Puolan joukot räjäyttivät linnan pohjoisen sodan alussa, eikä sitä ole sen jälkeen kunnostettu. Samaan aikaan kaupungin jäänteet tuhoutuivat. Sodan jälkeen linna kulki kädestä käteen. Sen viimeinen omistaja oli Levenshternin perhe, joka omisti kartanon ennen maatalousuudistusta.
Otto von Levenstern rakensi 1800 -luvun lopulla itselleen uuden Koknese -palatsin, jota kutsuttiin yksinkertaisesti Uudeksi linnaksi. Uuden palatsin elämä oli kuitenkin lyhyt. Se tuhoutui ensimmäisen maailmansodan aikana. On mielenkiintoista, että Daugavan toiselta rannalta saapuneet saksalaiset kuoret eivät aiheuttaneet paljon haittaa jo tuhoutuneelle linnalle, mutta kranaatit tuhosivat uuden linnan. Sodan päätyttyä Uuden linnan rauniot vietiin rakennusmateriaaleiksi, kun taas Koknesen vanhan linnan rauniot säilyivät ennallaan.
1967 toi Koknesen linnalle uusia tuhoja. Plavinasin voimalaitoksen rakentamisen aikana tulvii suuria alueita. On vaikea uskoa, että Koknesen linnoitus oli kerran vuoren huipulla, koska vesivoimalaitoksen ilmestymisen jälkeen säiliö alkoi pestä linnan perusta.
Koknesen linna rakennettiin kolmikerroksiseksi kaksikerroksiseksi rakennukseksi, jossa oli viisi tornia. Linna nousi korkealle kallioon kahden joen yhtymäkohdassa. Tornien määrä muuttui linnan historian aikana, ja itse linna rakennettiin uudelleen noin 6 kertaa. Koknesen linnaa ympäröivät paksut korkeat dolomiittimuurit.
Linnan länsipuolella olevien tornien alla oli vankiloita. Koknesen linnan pohjakerrokseen rakennettiin panimo, leipomo ja keittiö. Toisessa kerroksessa oli asuintiloja sekä kokoushuoneita. Lämmitykseen käytettiin tulisijoja ja kaakeliuuneja.
Latvian itsenäisyyden palauttamisen jälkeen kehitettiin erityisiä ohjelmia kulttuuri- ja historiallisten monumenttien suojeluun ja ennallistamiseen. Vuodesta 19991 Koknesen linna on tehnyt säännöllisesti raunioiden suojelutöitä raunioiden tuhoutumisen estämiseksi.
