Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki sekä yksi Euroopan kauneimmista ja mielenkiintoisimmista kaupungeista, jossa on monia erilaisia historiallisia, kulttuurisia ja arkkitehtonisia monumentteja.
Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyaikaisen Kööpenhaminan paikalla oli pieni siirtokunta 10.-11. Vuosisadan vaihteessa ja että sen todennäköisesti perusti Sven I Forkbeard. Virallisesti Kööpenhaminan perustamispäivä on 1167, ja sen perustaja on piispa Roskilde (Tanskan muinainen pääkaupunki) Absalon, joka tuolloin oli myös kuningas Valdemar I Suuren neuvonantaja ja sai hallitsijalta käskyn rakentaa ja hyvin linnoittaa kaupunki Seelannin saaren itärannikolla Øresundin salmen valvonnan ja suojelun varmistamiseksi. Niinpä piispa Absalonin johdolla rakennettiin linnoitus pienelle Slotsholmenin saarelle, josta tuli Kööpenhaminan etuvartio.
Keskiaika
Kööpenhamina kasvoi ja kehittyi nopeasti ja sai jo vuonna 1254 kaupungin aseman ja useita etuoikeuksia. Kun otetaan huomioon kaupungin strateginen asema ja sen "näkymät", ei ole yllättävää, että Kööpenhamina on aina ollut hansaliiton etupiirissä, jonka jälkeen itse asiassa vuonna 1369 hyökkäyksen jälkeen kaupunki ja linnoitus Absalona tuhoutui perusteellisesti. Vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi liittyivät Hansa-liiton vastaisesti ns. Kalmar-unioniin, jossa Tanska otti johtavan aseman.
Vuonna 1410 aloitettiin linnan rakentaminen vanhan linnoituksen raunioiden paikalle, jonka muurien sisällä jo vuonna 1416 sijaitsi Pommerin Ericin kuninkaallinen asuinpaikka. Vuonna 1443 Kööpenhamina sai virallisesti pääkaupungin aseman. Vuonna 1448 Kööpenhaminassa pidettiin ensimmäinen kruunajaisseremonia, ja Oldenborg -dynastian perustaja Christian I. nousi valtaistuimelle. Vuonna 1479 Christian I perusti Tanskan ensimmäisen yliopiston - Kööpenhaminan yliopiston, joka on nykyään yksi vanhimmista yliopistoista Euroopassa.
Vuonna 1536 uskonpuhdistuksen aalto saavutti Kööpenhaminan, mikä johti katolisuuden kaatumiseen ja luterilaisuuden vahvistamiseen Tanskan viralliseksi uskonnoksi. Levottomuuksien laantumisen jälkeen kaupunki jatkoi kehitystään ja laajensi merkittävästi kauppasuhteitaan. Kaupungin tärkeimmät muodonmuutokset alkoivat vuonna 1588 liittymällä Christian IV: n (1588-1648) valtaistuimelle. Tätä ajanjaksoa kaupungin historiassa leimasivat Arsenalin rakentaminen, Börsenin pörssi ja observatorion (pyöreä torni) rakentaminen, kansainvälisen kaupan tanskalaisen Itä -Intian yhtiön perustaminen (1616) sekä laajamittaisia projekteja, kuten Rosenborgin linna, Kastelletin linnoitus ja Christianshavnin alue (kaksi viimeistä valmistuivat jo kristitty IV: n seuraajana).
Myötä-ja vastoinkäymiset
1700 -luku toi ruton (1711) ja valtavan tulipalon (1728) Kööpenhaminaan, joka tuhosi noin 30% kaupungin rakennuksista. Valitettavasti suuri osa keskiaikaisesta Kööpenhaminasta menetettiin ikuisesti. Kunnostustyöt ja uudet projektit ovat muuttaneet merkittävästi Kööpenhaminan arkkitehtonista ulkonäköä. Kööpenhaminan 1700 -luvun mielenkiintoisimmista ja mahtavimmista kaupunkisuunnittelupäätöksistä voidaan mainita Christiansborgin kuninkaallisen asuinpaikan ja arvostetun Frederiksstadenin alueen rakentaminen, jota pidetään nykyään yhtenä Euroopan merkittävimmistä rokokookomplekseista. Tanskan kuninkaallisen teatterin avaaminen vuonna 1748 oli myös tärkeä tapahtuma kaupungille. Kööpenhamina vaurioitui vakavasti vuosien 1794–1795 tulipaloissa.
1800 -luvun alku oli myös erittäin vaikea Kööpenhaminalle. Kuuluisa meritaistelu huhtikuussa 1801 englantilaisten ja tanskalaisten laivastojen välillä sekä Kööpenhaminan pommitus vuonna 1807 (mikä oli eräänlainen ennaltaehkäisevä isku brittien jälkeen, kun Tanska päätti liittyä Ranskan keisarin Napoleonin suorittamaan mantereensaartoon Britannialla) oli varmasti useita kielteisiä seurauksia. Tanska, joka oli aiemmin säilyttänyt puolueettomuutensa, joutui Napoleonin sotiin osana Anglo-Tanskan sotaa, jonka loppuun mennessä se oli käytännössä taloudellisen ja poliittisen romahduksen partaalla, mikä vaikutti vastaavasti Kööpenhaminaan.
Ja kuitenkin, lukuisista katastrofeista huolimatta, 1800 -luku meni historiaan "Tanskan kultakautena", joka heijastui maalaukseen, arkkitehtuuriin, musiikkiin ja kirjallisuuteen. 1800 -luvun jälkipuoliskolla Kööpenhamina laajensi merkittävästi rajojaan ja koki voimakkaan teollistumisen aallon, joka teki kaupungista merkittävän teollisen ja hallinnollisen keskuksen 1900 -luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisessä maailmansodassa Tanska oli puolueeton ja Kööpenhamina kukoisti kaupalla Ison -Britannian ja Saksan kanssa. Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli saksalaisten miehittämä ja tuhoutui merkittävästi. Pian sodan päättymisen jälkeen kehitettiin innovatiivinen hanke Kööpenhaminan kehittämiseksi, joka tunnetaan nimellä Finger Plan, jonka toteuttaminen alkoi jo vuonna 1947.
Nykyään Kööpenhamina on Tanskan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus, yksi Pohjois -Euroopan tärkeimmistä rahoituskeskuksista ja yksi maailman rikkaimmista ja kalleimmista kaupungeista.
