Suomen maan asukkaat pystyivät hämmästyttävän hyvin säilyttämään esivanhempiensa kulttuuriperinteet, jotka ovat peräisin pakanain vallan ajoista, ja yhdistämään ne arvokkaasti ja sopusoinnussa ortodoksisten tapojen kanssa. Saatua cocktailia voidaan oikeutetusti kutsua Suomen kulttuuriksi, jonka tärkeimmät tunnusmerkit ovat hillitty, hyvä laatu ja vakaus. Nämä ominaisuudet ovat kuitenkin melkein minkä tahansa suomalaisen luonteen pääpiirteitä.
Ulkona on vaikutusta
Suomen kulttuuriin vaikuttivat suurelta osin naapurimaiden Skandinavian maiden tavat ja perinteet, varsinkin kun niiden kansoilla on aina ollut paljon yhteistä suomalaisten kanssa. Skandinaaviset heimot palvoivat samoja jumalia, heidän elinympäristönsä sääolosuhteet olivat hyvin samankaltaisia, ja siksi lomista tuli samankaltaisia, keittiö oli sukua ja musiikki ja laulut olivat yhtä hillittyjä ja tasaisia.
Karjalan läheisyys antoi suomalaisille runollisen eepoksen "Kalevala", jota he alkoivat kutsua karjalais-suomalaiseksi. Kirja perustuu viisikymmentä riimua - Karjalan ja Suomen kansojen lauluja, jotka on kerännyt ja järjestellyt suomalainen kielitieteilijä E. Lennrot. "Kalevala" vaikutti voimakkaasti koko myöhempään paitsi kirjalliseen, myös musiikkikomponenttiin Suomen kulttuurissa. Muuten, suomalaiset ovat ylpeitä kirjallisuuden Nobel -palkinnostaan Frans Sillanpäästä.
Kiviperinteet
Suomen arkkitehtuuri muodostuu jälleen elämän erityispiirteiden, ankaran luonnon ja vaikeiden ilmasto -olosuhteiden perusteella. Suomalaiset asunnot ovat kyykkyjä, kiinteitä ja vahvoja, niissä ei ole erityisiä koristeita, ne on rakennettu kivestä ja puusta. Kiviarkkitehtuuri nousee esiin 1200 -luvulla temppeleiden rakentamisen aikana. Elävä esimerkki keskiaikaisesta kirkkoarkkitehtuurista on säilynyt Turun tuomiokirkon lähellä.
Saavutettuaan itsenäisyyden suomalaiset alkoivat huolellisesti säilyttää ja vahvistaa kansallisia perinteitään. Tämä halu kosketti kaikkia suomalaisen kulttuurin alueita, ja maahan alkoi ilmestyä kouluja ja työpajoja, joissa kuka tahansa voi oppia puunveistämistä tai metallin taonta.
Kulttuurilla on myös loma
Erityinen asenne kulttuuriin Suomessa ilmenee siinä, että talven viimeistä päivää vietetään erityisesti maassa. Talvella suomalaiset juhlivat myös Kalevalan päivää, jota muuten kutsutaan suomalaisen kulttuurin päiväksi. Vuonna 1835 Elias Lennroth allekirjoitti 28. helmikuuta ja lähetti kuuluisan eepoksen ensimmäisen painoksen.