Suomen vaakunaa on virallisesti käytetty maan tärkeimpänä valtion symbolina vasta vuodesta 1978 lähtien. Vaikka ensi silmäyksellä on selvää, että siinä kuvatuilla symboleilla on paljon pidempi historia. Niiden juuret löytyvät keskiajalta, jolloin tyylitelty leijona ilmestyi Kustaa I Vasan patsas, yksi kuuluisimmista ruotsalaisista hallitsijoista. Patsas asennettiin goottilaiseen katedraaliin Uppsalassa.
Petojen taistelu valtaistuimen puolesta
Mielenkiintoinen tosiasia leijonan kuvasta Suomen vaakunassa: tiettynä ajanjaksona puhkesi todellinen taistelu leijonan kannattajien ja karhun välillä siitä, minkä eläimen tulisi olla keskeisellä sijalla pääkuvassa. Jopa muinaisten skandinaavien keskuudessa leijonaa pidettiin vallan symbolina, vallan personifikaationa. Vaikka yksittäisten tutkijoiden vakuutusten mukaan se ei ollut leijona, vaan ilves, joka on tutumpi. Osa väestöstä aloitti keskustelun ja ehdotti eksoottisen leijonan kuvan korvaamista tyyliteltyllä karhulla. Loppujen lopuksi tämä eläin toimii Pohjois -Suomen symbolina, on yksi suomalaisen kansanperinteen ja kansakulttuurin suosituimmista hahmoista.
Suurta vaakunaa varten oli hanke, jossa oli paikka sekä leijonalle (ilves) että karhulle. Tätä hanketta ei kuitenkaan koskaan virallisesti hyväksytty, leijona pysyi voittajana taistelussa paikasta maan valtion symbolissa.
Voimaa ja voimaa
Venäjän pohjoisen naapurin vaakuna todistaa selvästi Suomen itsenäisyyden halusta, vahvan valtion perustamisesta, joka kestää kaikki viholliset. Leijona on maan valtion tunnuksen päähenkilö. Jokainen sen yksityiskohta on erityinen, jokaisella elementillä on roolinsa. Suunnittelu käyttää jaloja värejä ja sävyjä:
- tulipunainen kilpi;
- Kultainen leijona;
- miekka ja miekka ovat hopeaa, niiden hihnat ovat kultaa;
- yhdeksän hopeaa ruusuketta, jotka koristavat kenttää.
Leijona on käännetty profiiliin, oikeassa tassussaan on miekka, joka on nostettu korkealle. Vasen eläin pitää sapelin. Hän näyttää seisovan sen päällä ja tallaavan sitä symbolisesti - tämä on eräänlainen viittaus kristittyjen voittoon muslimeista. Kilven päällä on kruunu, joka on samanlainen kuin saksalaisten ruhtinaiden käyttämä.
Kun Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, tämä kilpi sijoitettiin kaksipäisen venäläisen kotkan taustaa vasten. Samalla keksittiin yksityiskohta, joka sai Suomen kruunun nimen. Suomalaiset eivät hyväksyneet tätä kruunua. Ja vasta vuonna 1886 ilmestyi Suomen vaakuna, joka näkyy edelleen tämän maan kansalaisten virallisissa asiakirjoissa.
