Kaunas on Liettuan toiseksi suurin ja tärkein kaupunki. Se muodostettiin 1300 -luvulla ja muuttui välittömästi maan länsimaiseksi etuvartioksi ja linnoitukseksi Saksan järjestystä vastaan. 1500 -luvulla siitä oli tullut tärkeä kulttuurinen ja taloudellinen keskus alueella. Tällaisessa strategisesti tärkeässä kaupungin asemassa oli kuitenkin myös kielteinen puoli - kaupunki tuhoutui monta kertaa. Siitä huolimatta asukkaat palauttivat sen jatkuvasti katastrofien jälkeen, joten se on edelleen olemassa, ja vain muutamat antiikin muistomerkit muistuttavat sen loistavasta historiasta. Voit myös tutustua kaupungin historiaan tutkimalla Kaunasin vaakunaa.
Historia
Kaunasilla oli useita virallisia vaakunoita. Aluksi vaakunassa oli härkä, jonka selän yläpuolella oli saksalaisen ritarikunnan risti, joka hieman myöhemmin muutettiin latinaksi ja sijoitettiin härän sarvien väliin.
Kun Venäjän valtakunnan vaikutus levisi näille maille ja kaupunki nimettiin uudelleen Kovnoksi, Kaunasin vaakunaan ilmestyi kuva kaksipäisestä kotkasta, joka valloitti lähes koko tilan. Vain alaosassa on pieni kuva härästä, jolla on risti.
Vuonna 1915 Kaunasin tuomari hyväksyi jälleen vaakunan härkäkuvalla, vain toisin kuin aikaisemmin, se asetettiin punaiselle kilpelle. Vuonna 1935 hallitus muutti vaakunan uudelleen. Nyt sävellyksessä oli hopeapiisoni, joka käveli kultaista kenttää pitkin violettia taustaa vasten, jonka sarvien välissä oli kultainen risti.
Vuonna 1969 valtion symboli muutettiin uudelleen. Tässä muunnelmassa kilpi ylitettiin alhaalta ja biisoni oli jo vihreällä kentällä.
Moderni vaakuna
Lopullinen versio hyväksyttiin vuonna 1993. Se kunnostettiin vanhojen valokuvien ja kuvausten mukaan, jotka on säilytetty arkistossa. Se sisältää nyt elementtejä, kuten punaisen kilven; valkoinen pyöreä ja kultainen risti sarvien välissä.
Punainen on rohkeuden, rohkeuden ja rohkeuden symboli, ja kilven muoto on vain kunnianosoitus perinteelle. Toinen vaakunan elementti on kiertue - vaurauden, vaurauden ja hedelmällisyyden symboli. On huomattava, että eurooppalaisessa heraldisessa perinteessä härkää käytetään usein ja monenlaisissa muunnelmissa. Ristin merkitys on täälläkin perinteinen. Ensinnäkin se on kristillisen kulttuurin symboli.
