Suomalaisen Turun historia liittyy jopa nimellä Venäjään. Kaikista näennäisistä yhtäläisyyksistä huolimatta Turulla ei ole mitään tekemistä Turkin kanssa, koska tämän paikannimen juuret viittaavat alun perin sanaan "neuvottelut". Tämän kaupungin alueen valloittivat ruotsalaiset; on myös todisteita siitä, että novgorodilaiset valloittivat sen. Toistaiseksi nämä tiedot eivät kuitenkaan ole erityisen luotettavia.
Kaupungin perusta
Turun kaupungin perustaminen juontaa juurensa keskiaikaan, jolloin tämä siirtokunta ilmoitettiin kirjeessä paavi Gregorius XI: lle vuonna 1229. Siitä lähtien meri on muuttunut matalaksi ja kaupunkiasutukset on siirrettävä lähemmäksi rannikkoa, koska alukset olivat tärkein kauppaliikenne.
Kaupungilla oli silloin nimi Korois tai Koroinen. Näistä vuosista lähtien kirkot ovat säilyneet vanhan siirtokunnan paikalla. Kaupungilla oli myös ruotsalaisten hänelle antama nimi Abo. Aluksi tämä oli ruotsalaisten pystyttämän saaren linnoituksen nimi. Mutta kun maa nousi vedestä, saari liittyi mantereen rannikolle, ja sitten se oli jo kysymys Abo-Turun yleisestä asuttamisesta. Kaupungin todellinen vauraus varmistettiin rauhalla Novgorodin ruhtinaskunnan kanssa, joka järkytti naapureitaan hyökkäyksillään. Yksi niistä päättyi Abo Turun täydelliseen polttamiseen.
Suomi ei ollut tuolloin itsenäinen ja kuului Ruotsiin. Turku lyö kuitenkin omia kolikoitaan, mikä ei ollut harvinaista keskiajalla. Kolikot on vuodelta 1409.
Myös tanskalaiset valloittivat Turun. Kuitenkin vuonna 1523 Abosin linna vapautettiin heiltä.
Muistettava on myös kirkkouudistus, kun siteet katoliseen kirkkoon katkesivat uuden luterilaisen opetuksen miellyttämiseksi. Tuolloin suomalainen kirjallisuus alkoi kehittyä ja kirkon kirjat käännettiin suomeksi.
Ei-pääoma
Turkua pidettiin silloin Suomen pääkaupunkina, mutta sitä ei voitu kutsua pääkaupungiksi, koska Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio. Mutta tämä ei estänyt palatsin juonittelua tapahtumasta täällä, toisinaan verinen turmelus.
Myös Venäjä omisti tuolloin nämä maat. Ensimmäisen pohjoissodan valloituskampanjan aloitti täällä Pietari I. Lähes kahdeksan vuoden ajan Venäjän joukot seisoivat täällä - vuosina 1713–1721. Toisessa sodassa - venäjä -ruotsalainen - ruotsalaiset miehittivät jälleen Turun. Mutta jo uuden vuosisadan alussa kaupunki siirtyi Venäjän haltuun. Ja kun Suomen suurherttuakunnan aikakausi tuli, joka siirtyi Venäjälle, kaupunki alkoi kehittyä rauhallisesti. Aleksanteri I lupasi olla muuttamatta paikallisia lakeja ja antoi väestön elää tavanomaisella tavalla.
Hetken kuluttua pääkaupunki siirtyi Turusta Helsingforsiin (Helsinki). Lisäksi tiedämme, että Suomi itsenäistyi sisällissodan aikana. Mutta pääkaupunki ei koskaan palannut Turkuun.