Kuvaus nähtävyydestä
Riemukaari Place Carrousel -aukiolla on ensimmäinen kolmesta kuuluisasta rakenteesta, jotka ulottuvat erilaiseen optiseen akseliin Pariisin poikki. Missä tahansa tämän akselin kohdassa näet yhdeksän kilometrin suoralla kaaret - Carrousel, Charles de Gaulle -aukion voitto ja Greater Défense -alue.
Napoleon Bonaparte määräsi Tuileries-palatsin edessä olevan kaaren rakentamaan omien voittojensa muistoksi vuosina 1806-1808. Projekti uskottiin arkkitehdeille Charles Percierille ja Pierre Fontaineelle, joihin keisari luotti: he olivat suunnannäyttäjiä, Empire -tyylin johtavia mestareita. Tämä tyyli ilmentää keisarillisen voiman ja sotilaallisen voiman tunnetta. Se oli ihanteellinen juhlimaan imperiumin menestystä.
Hankkeessaan Persier ja Fontaine saivat inspiraatiota muinaisista esimerkeistä: roomalaiset rakensivat ensimmäisinä voittajilleen voiton portit. Tiituksen kaari (81), Septimius Severuksen kaari (205) ja Konstantinuksen kaari (315) tunnetaan Roomassa. Napoleonin arkkitehdit ottivat mallina Septimius Severuksen kaaren, mutta pienensivät kokoa jonkin verran (korkeus 19 metriä ja ikuisen kaupungin 21 metriä). Pariisin rakennus osoittautui kuitenkin yhtä juhlalliseksi ja seremonialliseksi.
Carruzelin julkisivut on koristeltu runsaasti veistoksilla. Sävellysten aiheet valitsi Dominique Vivant-Denon, lahjakas egyptologi amatööri, jonka Napoleon nimitti Louvren johtajaksi. Reliefit kuvaavat Napoleonin tuloa Müncheniin ja Wieniin, Austerlitzin taistelua, Tilsitin kongressia, Ulmin kaatumista. Kaaria koristavat myös Ranskan valtakunnan ja Italian valtakunnan heraldiikka.
Kaaria kruunasi Pyhän Markuksen quadriga, joka oli valmistettu kullatusta pronssista. Uskotaan, että Lysippos veisti sen itse 4. vuosisadalla eKr. NS. Kerran neljä pronssista hevosta koristeli Konstantinopolin hippodromia, neljännen ristiretken aikana Doge Dandolo vei sen Venetsiaan ja asensi sen San Marcon basilikaan. Napoleon, valloitettuaan Italian, vei vuorostaan quadrigan Ranskaan koristamaan sillä Carruselin kaaria. Bonaparten kaatumisen jälkeen ranskalaiset palauttivat veistoksen italialaisille. Nyt kaarella seisoo sävellys, joka kuvaa Bourbonien voittoa (kirjoittajat - François -Frederic Lemo ja François Joseph Bosio).
