Helsinki on Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki sekä maan taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen keskus.
Kaupungin perustaminen ja muodostaminen
Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550 Ruotsin kuninkaan Kustaa I: n määräyksellä ja nimettiin Helsingforsiksi. Oletettiin, että kaupungista tulee suuri kaupallinen keskus ja se luo arvokkaan kilpailijan Hansaaikaan (Tallinna). Ruotsalaisten monista ponnisteluista huolimatta matala satama, jonka rannoilla Helsingfors alun perin sijaitsi, oli vakava este kaupungin kehittymiselle tärkeäksi kauppakeskukseksi ja Liivin sodan tulosten jälkeen. Reval oli myös Ruotsin kruunun hallinnassa, Helsingforsin kaupan kehittäminen ei ollut enää ruotsalaisten ensisijainen tavoite. Vuonna 1640 kaupungin keskusta kuitenkin siirrettiin Vantaan joen suulle, mutta tämä ei elvyttänyt kauppaa, ja seuraavan sadan vuoden ajan Helsingfors pysyi vain pienenä maakuntakaupungina. Vuonna 1710 kaupungin väkiluku väheni merkittävästi ruton puhkeamisen seurauksena.
Ruotsalaiset, jotka ovat kärsineet murskaavan tappion Pohjan sodassa (1700-1721) ja menettäneet vaikuttavan osan omaisuudestaan, ymmärtävät selvästi Venäjän keisarikunnan jatkuvan hyökkäyksen uhan ja huolehtivat rajojensa perusteellisesta vahvistamisesta. Niinpä vuonna 1748 Sveaborgin (tai Suomenlinnan) linnoituksen rakentaminen alkoi Helsingforsin lähellä sijaitsevilla saarilla. Laajamittainen hanke toimi eräänlaisena katalysaattorina kaupungin kasvulle ja kehitykselle ja vaikutti myönteisesti myös sen asukkaiden hyvinvointiin.
Pääkaupunki
Syyskuussa 1809 Venäjän ja Ruotsin sodan (1808-1809) päättynyt Friedrichsgamin rauhansopimus allekirjoitettiin Venäjän keisarikunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välillä, jonka mukaan Suomesta tuli osa Venäjän valtakuntaa itsenäisenä ruhtinaskuntana. Kolme vuotta myöhemmin keisari Aleksanteri I: n määräyksellä Suomen suurherttuakunnan pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsingforsiin. Luultavasti tämä päätös johtui Ruotsin liiallisen vaikutusvallan suhteellisesta puuttumisesta Helsingforsissa ja läheisyydestä Pietariin, mikä tietysti antoi Venäjän keisarikunnalle useita lisäetuja ja mahdollisuuksia valvoa Suomen hallitusta. Halu heikentää Ruotsin vaikutusvaltaa mahdollisimman paljon määräsi Venäjän viranomaisten aktiivisen suomen kielen kehityksen stimuloinnin 1800 -luvun loppuun mennessä (suurelta osin johtuen voimakkaasta muuttoliikkeestä Suomen maakunnista Helsingforsiin)., kaupungin demografinen ja kielellinen tasapaino muuttui radikaalisti suomalaisten hyväksi. Keisari Aleksanteri I: n käynnistämä laajamittainen kaupunkisuunnittelu muutti dramaattisesti kaupungin arkkitehtonista ulkonäköä ja laajensi merkittävästi sen rajoja. 1800 -luvun loppuun mennessä kaupungista tuli Suomen taloudellinen ja kulttuurinen keskus.
Helsingfors säilytti pääkaupungin aseman Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittamisen jälkeen joulukuussa 1917. Totta, siitä lähtien kaupunki on virallisesti käyttänyt nimeä "Helsinki".
Nykyään Helsinkiä pidetään yhtenä maailman elävimmistä kaupungeista, vaikka se on myös yksi kalleimmista.
