Kuvaus nähtävyydestä
Uksunjoki on Karjalan vaikeimpia ja mielenkiintoisimpia jokia. Vesistöalue sijaitsee Laatokalla. Se virtaa Pitkyarannan ja Suoyarvin alueen läpi. Joki on peräisin 50 km Koskin alueesta pohjoiseen ja virtaa Ladogaan Uuksun kylän lähellä. Joen kokonaispituus on 150 km, leveys - 10-50 m. Joen tärkeimmät sivujoet ovat: Kaartajoki, Pensanjoki, Mustajoki, Urmanjoki, Uomasoja. Uksunjoki virtaa harvaan asutun alueen läpi, ja matkalla on vain kaksi kylää: Uuksu ja Raikonkoski.
Joen erottuva piirre on, että se ei käytännössä tapaa järviä pitkällä matkallaan; se ei ole järvien ketju, joka on yhdistetty kanavilla. Joen loppuun liittyy neljä voimakasta putoamista, joista jokainen on vaikeampi kuin edellinen. Hiihtoon tai tällaiseen harjoitteluun koski-vesiputoukset eivät sovellu liiallisen voiman ja vaaran vuoksi. Mitä tulee jokeen aktiivisen virkistyksen kohteena, Uuksa on erityisen monipuolinen. Jokea ruokkivat suot ja järvet, ja sen taso riippuu suurelta osin tulevan kauden ilmasto -olosuhteista.
Uksunjoella on kolmas vaikeusluokka. Turistien keskuudessa joen viimeiset 15 kilometriä ovat erityisen kiinnostavia, koska juuri tässä paikassa on viisi voimakasta kolmannen tai korkeamman vaikeusluokan koskia. Joen yläosa ei ole niin mielenkiintoinen, mutta siitä huolimatta sen pituudella on lukuisia halkeamia ja yksinkertaisia koskia. On parasta ohittaa joki "korkean veden" ja tulvien aikana toukokuusta kesäkuuhun. Kaikki koskenlaskuun sopivat keinot.
Ensimmäisiä koskia nimeltä "Pink Elephant" tai "Lapa" pidetään Uuksy -joen tärkeimpänä nähtävänä. Tässä vaiheessa joki kääntyy oikealle ja jakautuu kahteen voimakkaaseen puroon, joista yhtä turistien on valittava reittinsä. Sitten matkailijoiden on ohitettava Melnitsan koski. Vesimyllyn rauniot sijaitsevat oikealla rannalla. Vesipisarat ovat noin 3 m. Välittömästi "Millin" takana on "Canyon" -koski, joka sijaitsee paikassa, jossa joki kapenee merkittävästi ja jyrkästi. Tämä paikka on nimetty tällä tavalla, koska joen oikea ranta on erityisen kivinen ja korkea, ja sillä on myös lukuisia lohkareita, jotka ovat hajallaan satunnaisessa järjestyksessä koko joen pohjalle.
"Canyonin" läpäisemisen jälkeen on ylitettävä yksi kynnys "Alempi mylly" tai, kuten sitä kutsutaan myös "Khraminaksi". Lisäksi joki on jaettu kahteen osaan, ja vasen sivujoki putoaa kaksivaiheiseen vesiputoukseen, jonka korkeus on 4-5 m. Mutta koska oikean kanavan leveys on paljon leveämpi, hyvin vähän vettä vasemmassa kanavassa. Useimmiten turistit eivät ohita tätä vesiputousta, koska äärimmäinen vesiväylä on kätevää lopettaa tähän paikkaan. Reitin loppu tapahtuu Ilja-Uuksun kylässä, jossa kävelet 800 metrin päässä joen läpi kulkevalta patolta rautatieasemalle.
Uksunjoki on koskien runsauden vuoksi inhimillisen tekijän ansiota. Vuoteen 1917 saakka koskilla ja laaksoissa seisoi pieniä vesivoimalaitoksia, jotka toimittivat sähköä kaikille ympäröiville kylille ja kylille. 50–60-luvulla, kun Neuvostoliitto päätti kuitenkin lisätä pieniä siirtokuntia, läheiset kylät tuhoutuivat kokonaan ja asukkaat uudelleensijoitettiin. Vesivoimala räjäytettiin. Niinpä asuttu maa muuttui hyvin pian täydelliseksi autioksi, ja vieläkään Uuksa -joen rannalla ei ole merkkejä siirtokunnista lukuun ottamatta Uuksan kylää, jonka vyöhykkeelle suurin osa koskenlaskureittejä päättyy. Lisäksi Suomen raja kulki kerran joen ympäröivällä alueella. Heti sodan päätyttyä osa Suomen maista, mukaan lukien Mannerheimin puolustuslinjan jäänteet, siirtyi Neuvostoliiton käsiin. Näissä paikoissa on edelleen linnoitettuja valleita, piikkilankaa ja pillerirasioiden raunioita.
Useimmiten vesiretki Uksunjoen varrella ei vie paljon aikaa - 3-4 päivää, tästä syystä on kätevintä järjestää koskenlasku lyhyen loman aikana tai yksinkertaisesti yhdistää se retkelle minkä tahansa muun joen varrella Pohjois -Laatokan alueella.
