Kuvaus nähtävyydestä
Reichersbergin Augustinus -luostari sijaitsee Inn -joen rannalla samannimisessä kaupungissa Ylä -Itävallan osavaltiossa. Sen perusti vuonna 1084 jalopari von Reichersberg.
Wilhelm ja Dietburg von Reichersberg luovuttivat linnansa Augustinus -munkkeille surullisen menetyksen jälkeen - heidän ainoa poikansa Gebhard kuoli hyvin nuorena metsästysonnettomuuden vuoksi. Arkkienkeli Mikael valittiin luostarin suojeluspyhimykseksi. Ensimmäinen maininta Reichersbergin luostarista ilmestyi kuitenkin vasta 1200 -luvun puolivälissä.
Huolimatta siitä, että luostari kuului maantieteellisesti Passaun hiippakuntaan, se kuului itse asiassa Salzburgin hiippakuntaan. Salzburgin arkkipiispa Konrad I, joka ei suvaitse pahoinpitelyä ja korruptiota papiston keskuudessa, nimitti samanmielisen henkilönsä Gerhochin, Reichersbergin luostarin apotin. Kannattavaa talouspolitiikkaa noudattaen uusi apotti myötävaikutti luostarin kukoistamiseen. Gerhoch oli myös erinomainen teologi - vuosina 1144-1148 hän kirjoitti Psalmien kommentteja ja vuonna 1162 hän työskenteli Antikristukselle omistetun teoksen parissa. Gerhoch oli luostarin apotti noin 37 vuotta - 1132–1169, ja seuraavat 6 vuotta hänen veljensä Arno, myös kuuluisa teologi, hallitsi luostaria.
Salzburgin arkkipiispa toimitti luostarille suuria alueita, mukaan lukien paimenmaa, aivan Unkarin rajalla.
1500 -luvun puolivälissä tunnettu mestari Ulrik Lufftenecker alkoi opettaa Reichersbergin luostarissa opettaen noviiseja laulamaan kuoroa. Tähän päivään mennessä on säilynyt neljä tuolloin painettua laulukirjaa.
Luostarin alkuperäinen rakennus on tehty romaaniseen tyyliin ja siksi se oli suhteellisen pieni. Vuonna 1624 se vaurioitui pahoin tulipalossa ja rakennettiin uudelleen barokkityyliin. Tässä muodossa Reichersbergin luostari on säilynyt tähän päivään asti.
Vuonna 1638 katedraaliin ilmestyi urkuja, mutta vuonna 1774 torni, johon se asennettiin, tuhoutui. Nykyaikaiset urut ilmestyivät vuonna 1883. Luostarin ulkopihalle pystytettiin marmorinen suihkulähde, jossa oli luostarin suojeluspyhimyksen arkkienkeli Mikaelin kruunaava patsas. Vuosina 1778-1779 katedraalin seinät maalasi Münchenin hovimaalari Christian Wink. Luostarissa on erilaisia barokkimestarien maalauksia, mukaan lukien kuuluisa 1600 -luvun italialainen taidemaalari Giovanni Batista Carlone.
Vuonna 1779 Reichersbergin luostari siirrettiin Itävaltaan ja vältti siksi Baijerin luostareiden tekemän sekularisaation. Kuitenkin Napoleonin sotien aikana luostari oli menettämässä itsenäisyyttään ja alkoi vasta vuonna 1817 toimia normaalisti. Toisen maailmansodan aikana luostarissa oli lentokoulu, mutta itse luostaria ei suljettu.
Reichersbergin luostari on nyt tärkeä kulttuurikeskus Ylä -Itävallan osavaltiossa. Luostarissa on laaja kirjasto, jossa on noin 55 tuhatta osaa. Luostari on myös kuuluisa uskonnollisen taiteen kokoelmastaan. Lisäksi vuodesta 1920 lähtien luostarissa oli tilapäiskäytössä Peter Paul Rubensin aiemmin tuntematon maalaus "Vauvojen verilöyly", joka tunnistettiin vasta vuonna 2002 ja myytiin myöhemmin 75 miljoonalla eurolla.
Reichersbergin luostari on avoin yleisölle, ja lisäksi matkailijoilla on mahdollisuus käydä luostarin viinikaupassa.
