Kuvaus nähtävyydestä
Vilnan kaupungintalo on arkkitehtoninen muistomerkki, joka edustaa klassismin tyylisiä arkkitehtonisia rakennuksia, joilla oli Neuvostoliiton aikana koko unionin merkitys. Se sijaitsee Raatihuoneentorilla Vilnan kaupungissa, ja se toimii edustavaksi huoneeksi kaupungin seremonioissa ja tapahtumissa, erilaisten juhlapäivien juhlissa, valtuuskunnissa, vastaanotossa ja juhlallisissa kokouksissa. 1800 -luvun alusta lähtien tässä rakennuksessa, joka on yksi kaupungin kauneimmista rakennuksista, on järjestetty konsertteja, esityksiä tai palloja Aleksanteri I: n kunniaksi.
Kaupungintotuomari rakensi kaupungintuomarin vanhankaupungin keskustaan torille, aivan kauppareittien risteykseen - kuten arkistolähteet mainitsivat 1500 -luvulta. Oletetaan, että se perustettiin 1400 -luvun viimeisellä neljänneksellä Yagailan tilauksesta. Vuonna 1576 tehdyssä kaupunkisuunnitelmassa oletettiin, että raatihuone oli tuolloin riittävän suuri ja siinä oli kupoli sekä korkea torni. Todennäköisesti ensimmäinen kaupungintalo oli goottilainen, koska modernin rakennuksen kellarista löytyi Jagailan aikaisia tiloja.
Voimme sanoa, että kaupungintalo oli 1800 -luvun puoliväliin saakka Vilnan sosiaalisen, taloudellisen, poliittisen ja monessa suhteessa kulttuurielämän keskus ja samalla merkittävä rooli kaupungin elämässä ja tapahtumissa. Kaupungintalolla oli kaupunginhallitus, jonka kokoukset pidettiin samassa rakennuksessa. Täällä tehtiin erityisen tärkeitä päätöksiä väestön kaupunki -elämän kannalta.
Neuvostoon osallistuivat: 24 porvarimestaria, tuomarin neuvosto, joka koostui 24 neuvonantajasta, voyta, jonka nimitti yksinomaan prinssi. Kaupungintalolla istui virkamiehiä, jotka käsittelivät tapauksia, oikeudenkäyntejä, valituksia sekä pitivät kuitteja ja menoja, perivät sakkoja ja veroja. Tuomari piti vartijan, julistajan päätösten julkistamiseksi, teloittajaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanemiseksi, kelloseppiä torni -kellon hallitsemiseksi, kellonsoittajaa, joka varoitti kaupungin asukkaita tulipalojen puhkeamisesta ja muista erilaisista vaaroista sekä erityisen jalojen ja arvokkaiden vieraiden saapumisesta. Lisäksi raatihuoneen rakennuksessa sijaitsi vankila, arkistot, kaupungin kassa, vaa'at ja aseet.
Kaupungintalo kärsi erilaisia vahinkoja tulipalojen tai sotien aikana; tästä syystä rakennus on rakennettu uudelleen ja kunnostettu useammin kuin kerran muuttamalla ulkonäköään. Ajan myötä rakennukseen lisättiin yhä enemmän uusia rakennuksia. Kaupungintalo vaurioitui erityisen pahoin tuhoisien tulipalojen aikana vuosina 1748–1749. Näiden traagisten tapahtumien jälkeen kaupungintalo kunnostettiin useita vuosia, mikä vei paljon rahaa. Tomasz Roussely ja Johann Christoph rekonstruoivat raatihuoneen 1700 -luvun puolivälissä. Vuonna 1781 osa kaupungintalon rakennuksesta vaurioitui romahtaneen kahdeksankulmaisen kellotornin palasista.
Vuonna 1810 raatihuoneessa alkoi toimia puolalainen teatteri. Vuodesta 1845 lähtien rakennuksessa on toiminut kaupunkiteatteri, jossa pidettiin puolalaisia ja venäjänkielisiä draamaesityksiä. Vuosina 1924-1925 kaupungin viranomaiset sulkivat teatterin mahdollisen tulipalon uhan vuoksi. Tällä hetkellä kadun rautaportaat poistettiin.
Sotien välisenä aikana kaupungintalo kunnostettiin Stefan Narembskin luonnosten mukaan, ja rakennus sai alkuperäisen ilmeensä. Lisäksi pystytettiin uusi marmoriportaikko. Tuomarin edustavia seremonioita pidettiin kunnostetuissa tiloissa, ja kaksi salia oli tarkoitettu kaupunginmuseon näyttelyyn.
Vuonna 1940 Vilnan kaupunginmuseo sai elämän tässä rakennuksessa, joka järjestettiin uudelleen vuoteen 1941 mennessä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungintalolle ilmestyi taidemuseo, joka erityisesti auttoi vieraita tutustumaan Liettuan kuvataiteeseen.
Vuonna 1995 taidemuseon näyttelyt siirrettiin Liettuan kansallisen taidemuseon muihin tiloihin, ja sen sijasta oli taideteollisuuspalatsi.
Kaupungintalon matalassa rakennuksessa on symmetriset klassiset mittasuhteet; pääjulkisivua koristaa portti, jossa on dorikkalaisia pylväitä, sekä matala kolmionmuotoinen hauta.
