Kuvaus nähtävyydestä
Yksi tällä hetkellä hyvin säilyneistä temppeleistä on Pyhän suuren marttyyrin Mina kirkko - pieni ortodoksinen kirkko Staraya Rusan kaupungissa. Temppeli sijaitsee kaupungin eteläosassa, suhteellisen kaukana keskustasta, Pisatelsky Lane- ja Georgievskaya -katujen risteyksessä. Temppelin vieressä on Pyhän Yrjön kirkko sekä talomuseo, joka on nimetty Dostojevski F. M.
Suuren marttyyrin Minan temppelin rakentamispäivämäärää ei vieläkään tiedetä varmasti, koska tätä muistomerkkiä ei ole listattu kronikan lähteissä. Ensimmäinen maininta kirkosta oli kirjeen kirjoittaja, joka korostaa tämän rakennuksen muinaisuutta. Paikallishistorian MIPolyanskyn vuodelta 1885 peräisin olevien lausuntojen mukaan voimme sanoa, että kirkon muurien asettamistavan perusteella voidaan päätellä, että temppeli on antiikki, viitaten siihen Starayan vanhimpaan ortodoksisen uskonnon edustajaan Russa. Voidaan sanoa suurella luottamuksella, että Suuren marttyyrin Mina -temppeli oli olemassa kauan ennen vaikeuksien aikaa Venäjällä, mutta ei tiedetä tarkkaan, mihin aikaan se pystytettiin, koska jopa nykyaikaisilla arkkitehdeillä ja historioitsijoilla on vaikeuksia vastaa tähän kysymykseen. Jotkut uskovat, että temppeli pystytettiin 1200 -luvulla, mutta useimmat historioitsijat ovat taipuvaisia uskomaan, että tämä on myöhempi arkkitehtuurin edustaja. Sodan jälkeisen virallisen Novgorodin alueen arkkitehtonisten muistomerkkien luettelon mukaan Mina-temppeli on peräisin vuodelta 1371.
Kirkkoa odotti vaikea kohtalo. Ruotsin miehityksen vuosina sitä ryöstettiin raa'asti. Raamatussa 1624 mainitaan, että temppeli oli tyhjä ja ruotsalaiset tuhosivat sen seinät. 1650 -luvulla kirkko kunnostettiin Iversky -luostarin rahoilla, minkä jälkeen se uudistettiin vuonna 1751. Temppelissä oli suuri seurakunta: kaupunkitalojen lisäksi osoitettiin 16 kylää, jotka sijaitsivat Porin molemmilla rannoilla. Vuonna 1832 seurakunta supistui vain viiteen kylään, kunnes Vapahtajakirkko ilmestyi. Samana vuonna Dimitrievskajan ja ylösnousemuksen kirkon seurakuntalaiset määrättiin Mina -temppelin seurakuntaan. Vuonna 1874 temppeli lämpeni, minkä jälkeen se rapattiin ja kalkittiin.
Kirkko on suuri rakenne, joka on rakennettu kuution muodossa, jossa on yksi laajennettu apsi ja neljä sisäistä neliöpilaria, jotka vastaavat julkisivujen kapeita lapaluita. Kuorot sijaitsevat länsipuolella. Temppelin rakentamisen jälkeen on rakennettu matala alakirkko. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa temppelissä voit kiivetä kuistille länsi- ja pohjoispuolelta, ja pieni kulku pohjoisesta johti suoraan alakirkkoon.
Kirkon rakennuksessa on erityisen paksut seinät, joiden leveys oli 1, 3 m. Ulkoseinät on jaettu terillä, jotka on liitetty yläosassa puolipyörein. Tähän mennessä sisustus juoksijan, kaarien ja reunakivien muodossa on säilynyt hyvin. Apsidin koristelu on tehty rullista tehdyn kaarituen muodossa. Temppelin perusta koostuu useista lohkareista ja useista kalkkikiviriveistä; säätiön ja seinien liitoskohdassa on sokkeli, jonka leveys on 40 cm.
Temppelin ikkuna -aukot sijaitsivat kolmessa tasossa, vaikka jonkin ajan kuluttua ne olivat hiukan kaiverrettuja. Ikkunat on tehty kapeiksi, massiivisiksi, niissä on pieni kerros ja ne on upotettu hieman kapeaseen puoliympyrän muotoiseen päähän. Zakomarsin sisustus on tehty friiseillä. Länsi- ja pohjoisjulkisivuilla on upotettuja kivilevyjä, jotka muinaisina aikoina suorittivat suojaavan tehtävän.
Vuonna 1874 kirkon läheisyyteen pystytettiin vanhaa aikaa jäljittelevä "venäläinen" puinen kellotorni. Se oli päällystetty lankkuilla ja maalattu vihreäksi öljymaalilla. Kellotornissa oli neljä kelloa.
Lokakuun vallankumouksen päätyttyä temppeli aloitti toimintansa, mutta vuonna 1937 se suljettiin ja siirtyi kaupungin toimeenpanevan komitean omaisuuteen. Suuren isänmaallisen sodan aikana kirkko vaurioitui pahasti, ja alttarin holviin ilmestyi suuri reikä, suuri määrä halkeamia, kaikki kirkon puukomponentit katosivat.
Minan kirkko on koko olemassaolonsa ajan käynyt läpi paljon kunnostustöitä, mutta nykyään temppeli on suljettu seurakuntalaisilta.
