Kuvaus nähtävyydestä
Khusainovin talo sijaitsee Kazanin vanhassa tatarilaisessa Slobodassa kadulla. Sh. Mardzhani (Neuvostoliiton aikoina, Komsomolskaja -katu). Kolmikerroksisesta talosta on näkymät Kaban-järvelle. Se kuului Kazanissa tunnetulle kauppiaalle Akhmed Galeevich Khusainoville (1837 - 1906). Talo on yli kaksisataa vuotta vanha. Se on yksi kaupungin vanhimmista.
Talon arkkitehtoninen tyyli on eklektinen. Kerran talo oli kaksikerroksinen, ja siinä oli kaksi sisäänkäyntiä: talon miesosaan ja naispuoliseen. Talon symmetriset julkisivut olivat sisäpihalle päin. Ikkunoiden aukoissa oli väärennettyjä tankoja. Talon eteinen osa sijaitsi keskustassa ja erottui rehevistä levykaistaleista ja parvekkeista. Toisesta kerroksesta pihan kehää pitkin katon alla oli saranoitu galleria. He yhdistävät talon sisäpihalla sijaitseviin ulkorakennuksiin.
Talo siirtyi kauppias Akhmed Khusainovin omaisuuteen 1800 -luvulla. Khusainov oli tunnettu kauppias ja hyväntekijä Kazanissa. Osakkeisiin toisen kuuluisan teollisuusmiehen ja kauppiaan - Utyamyshevin - kanssa Khusainov rakensi yksikerroksisia kivivarastoja, jotka seisovat tähän päivään asti katujen risteyksessä. Profsojuznaja ja M. Jalil. Khusainov maksoi Muhammadiya madrasahin rakentamisesta, jossa kuuluisat tataarikulttuurin hahmot opiskelivat eri aikoina: G. Kamal, B. Urmanche, F. Amirkhan, K. Tinchurin ja muut.
Kauppias Khusainov oli poikkeuksellinen henkilö. Hän oli perehtynyt erilaisiin taiteisiin, hän oli lähellä kauneuden tunnetta. Ulkona se oli yksinkertainen talo. Toinen kerros oli asuinrakennus. Ensimmäisessä oli kauppa, jossa oli kiinteä rautaovi. Kaikki talon sisällä oli epätavallista maallikolle. Seinät maalattiin öljyvärimaalauksilla. Katot on peitetty upeilla stukkolistoilla. Talossa oli leveät portaat, suuret portaat, valurautakaiteet tammikaiteilla. Persialaiset matot peittivät lattiat.
Vuonna 1977 taloa kunnostettiin. Taloon lisättiin kolmas kerros. Upea, mutta rappeutunut sisustus menetettiin, kaksi parveketta purettiin. Myös vanhat portit ovat kadonneet.
Talo on asuttu vielä tänäkin päivänä.
