Kuvaus nähtävyydestä
Ensimmäinen linnoitus nykyisen Chillonin linnan alueella rakennettiin noin 900 -luvulla. Hänen tavoitteenaan oli tarkkailla tietä, joka kulkee Avanchesista Italiaan Grand-Saint-Bernard-solan kautta Genevenjärven varrella. Siionin piispan omaisuus, joka laajensi sitä, sitten Savoyn dynastian kreivit (vuodesta 1150) 1300 -luvun puolivälissä. Chillon sai nykyiset piirteensä.
Linna ja sen luolat toimivat useita kertoja valtion vankilana, joista tunnetuin vanki on Bonivar. Geneven Pyhän Victorin katedraalin rehtori François de Bonivard halusi toteuttaa uskonpuhdistuksen Genevessä. Hänen teesinsä eivät pitäneet Savoyn herttuasta, jolla oli näkymät kaupunkiin ja joka oli innokas katolilaisuuden puolustaja. Bonivar pidätettiin ja heitettiin linnan vankityrmään, joka kantaa hänen nimeään. Neljä vuotta hän pysyi ketjussa sarakkeena. Kivellä näet edelleen jälkiä Bernin vuonna 1536 vapauttaman vangin portaista. Englannin runoilija Byron ylisti Chillonin läpi vuonna 1816 ja teki pyhiinvaellusmatkan Jean-Jacques Rousseaun (syntynyt Genevessä) kotimaahan, ja hän ylisti vanki Bonivardia runossa "Chillonin vanki". Tämä on vaikuttanut siihen, että Chillonin linnasta on tullut yksi Sveitsin suosituimmista nähtävyyksistä.
1700- ja 1700 -luvuilla Bernin laivaston arsenaalina toimineet vankityrmät, joissa oli kauniit terävät holvit, veistettiin suoraan kallioon. Bonivarin vankityrmässä, kolmannessa sarakkeessa Byron veisti nimensä.
Suuressa salissa, jossa on Savoyn vaakuna, on upea katto ja vaikuttava 1400 -luvun takka. Tammipylväät, kauniit huonekalut ja tina -astioiden kokoelma kiinnittävät huomiota. Vanhassa juhlasalissa, joka on koristeltu puukatolla aluksen ylösalaisin vedenalaisen osan muotoisena, on nyt aseiden museo (helmi-äidillä ja luulla koristeltu musketti, jonka päissä voit ruuti), panssari, tina, huonekalut. Tilavassa Knight's- tai Armorial Hallissa ei ole muureja - Bernin virkamiesten vaakunat.
Donjonin katolta, jolle pääsee kapeita portaita pitkin, on kaunis näköala Montreux'lle, järvelle ja Alpeille.
