Kuvaus nähtävyydestä
Minskin Pyhän Joosefin kirkko oli aikoinaan osa kukoistavaa bernardiiniluostaria, joka valloitti koko korttelin. Jopa tätä korttelia reunustavia katuja kutsuttiin Bolshayaksi ja Malaya Bernardinskayaksi.
Bernardiinimunkit saapuivat Minskiin Krasnoselskin pään Andrei Konsovskin ja hänen veljensä Janin kutsusta 1600 -luvun puolivälissä. Veljet rakensivat ensimmäiset puukennot munkkeille sekä ensimmäisen puukirkon vuonna 1630.
Seuraavan vuosisadan aikana bernardiinikompleksi ja Pyhän Joosefin kirkko poltettiin ja kunnostettiin toistuvasti, ja ne saivat vähitellen piirteitä Vilnan barokkityylistä arkkitehtuuria.
Nykyisessä muodossaan entinen Pyhän Joosefin kirkko on kolmilaivainen holtiton basilika, jossa on korkeampi keskuslaiva. Julkisivun keskiosa on korostettu korkeilla pilatereilla, joissa on isot kirjaimet, ja julkisivun sivuosien aukot on säilytetty, joihin pyhien veistokset on kerran asennettu.
Jossain Pyhän Joosefin kirkko oli yksi Minskin kauneimmista kirkoista ja kaupungin symboli sekä kaupungintalo ja ostoshalli. Sisältä se oli koristeltu freskoilla, rikkaalla sisustuksella, majesteettisella alttarilla, jossa oli monia veistoksia. Vuonna 1864 Minskin bernardiiniluostari lakkautettiin Puolan kansallisen vapautuskapinan katolisen papiston tukemana. Luostarin rakennuskompleksi ja Pyhän Joosefin kirkko siirrettiin kassaan.
Tähän päivään asti kirkon rakennus kuuluu valtiolle. Siinä on arkisto tieteellisistä ja teknisistä asiakirjoista sekä Valko -Venäjän kirjallisuuden ja taiteen arkisto.
Minskin katoliset ovat huolissaan Valko -Venäjän viranomaisten lausunnosta, jonka mukaan Pyhän Joosefin kirkon rakennuksesta voidaan tehdä hotellikompleksi. Uskovat kääntyvät hallituksen ja kaupungin viranomaisten puoleen pyynnöstä palauttaa uskovat, mutta toistaiseksi temppelin kohtalosta ei ole lopullisesti päätetty.