Kuvaus nähtävyydestä
Kremsmünster Abbey on benediktiiniläisluostari, joka sijaitsee Alppien juurella Kremsmünsterissä Ylä -Itävallassa. Se on yksi Itävallan alueen vanhimmista luostareista.
Luostarin perusti vuonna 777 Baijerin herttua Tassilo III. Legendan mukaan Tassilo perusti luostarin paikalle, jossa hänen poikansa Gunther hyökkäsi metsästyksen aikana metsästyksen aikana, minkä seurauksena nuori mies kuoli.
Ensimmäiset munkit saapuivat luostariin Ala -Baijerista apotinsa Faterikin johdolla. Luostari sai runsaasti lahjoituksia Kaarle Suurelta ja hänen seuraajiltaan. 10. vuosisadalla luostari tuhoutui unkarilaisten hyökkäyksen aikana, ja sen omaisuus jaettiin Baijerin herttuan ja muiden piispojen kesken. Palauttaminen alkoi keisari Henrik II: n alaisuudessa, ja Pyhä Gotthardista tuli apotti.
Carl Carlonen vuonna 1689 rakentama luostarikirjasto oli hyvin kuuluisa ja houkutteli Kremsmünsterin tunnettuja tutkijoita, jossa kirjoitettiin monia tärkeitä historiallisia teoksia, mukaan lukien Passaun piispan ja Baijerin herttuan tarinat. Nykyään kirjasto sisältää 160 000 osaa, 1 700 käsikirjoitusta.
Luostaria johtivat eri aikoina apotit, joilla oli suuri vaikutus sekä luostarin historiaan että koko tilanteeseen. Abbot Gregor Lechner (1543-1558) julkisti luostarikoulun 1500-luvun puolivälissä ja taisteli myös katolisuuden säilyttämisen puolesta alueella, jolla protestanttiset opit levisivät yhä enemmän. Protestantismi kukoisti niin nopeasti, että seuraava apotti Weiner toi luostariin voimakkaan jaon, joka melkein kärjistyi suureksi konfliktiksi.
1700 -luvun apostoista tunnetuin ja arvostetuin on Alexander Fikslmilner, joka rakensi suuren observatorion ja harjoitti myös laajaa hyväntekeväisyystoimintaa.
Luostarin arvokkain näyttely on Tassilo III: n kulho. Kulho on kullattua kuparia ja hopeaa, korkeus 25 cm, paino 3 kg. Se luotiin vuonna 769 Salzburgissa tai Mondseessa. Maljaa käytetään edelleen uskonnollisissa palveluksissa erityistilaisuuksissa.
Nykyään luostarissa asuu 63 munkkia.
