Kuvaus nähtävyydestä
Viipurin keskustasta itään vuosina 1863-1870 Itä -Viipurin puolustuslinnoitukset pystytettiin. Krimin sodan päätyttyä puolustus- ja linnoitusrakenteita kaupunkien kehälle alkoi rakentaa uudella tavalla: nyt otettiin huomioon mahdollisuus pyöreään puolustukseen. Mitä tulee Viipuriin, vanhan sarvipäisen linnoituksen purkamisen jälkeen kaupunki idästä jäi ilman suojaa. Tämän tietäessään sotaministeri Milyutin kääntyi huhtikuussa 1863 keisari Aleksanteri II: n puoleen kertomuksella tarpeesta rakentaa esteitä 12 verstasta kaupungista.
Kolme kuukautta myöhemmin, päätarkastaja E. I. Totlebenissa mainittiin suunnitelmat Viipurin uusien linnoitusten rakentamisesta vuonna 1864. Sitten kaupunkiin vieraili kapteeni Kalugin ja hieman myöhemmin - kenraali kreivi Leders, joka laati muistion keisarille. Hänen projektinsa mukaan vuotta myöhemmin alkoi uusien linnoitusten rakentaminen, jotka myöhemmin tunnettiin Itä -Viipurina. Pietarin esikaupungin eteen oli tarkoitus rakentaa neljä erillistä hyllyä, joissa oli erityisiä säilytystiloja ampumatarvikkeille, kolmelle paristolle ja kehittyneelle rakenteelle.
Itä -Viipurin linnoitusten kaistale ulottui Papulanlahden lahdelta Hovenlahden lahdelle. Wartsmaninvuoren kukkulalla, 30 metrin korkeudessa, sijaitsi keskiosa, jossa oli eniten akkuja. Tässä paikassa oli sekametsää, ja rannikko oli täynnä suuria graniittikiviä. Mäki tunnettiin nimellä Battery Mountain.
Suurin osa työstä tapahtui vuonna 1864. Rakentaminen ojan verhon eteen oli vaikeaa. Se tehtiin räjähdyksillä. Tähän asti graniittimassioista löytyy monia kaivoja, joihin räjähteet asetettiin.
Kaikki rakenteet, paitsi ne, jotka sijaitsevat vasemmassa reunassa, olivat kiviä. Neljän epävarmuuden rintatyöt leikkaavat linnoituksen läpi. Vallihaudan eteen järjestettiin jäätikkö. Asennettujen aseiden vieressä tehtiin vielä 7 jauhelehtiä. Jotta linnoituksen laidat voisivat kommunikoida, järjestettiin tiilinen maanalainen käytävä. Olin eksyksissä ja väylät siihen tehtiin vuonna 1870.
Itä -Viipurin linnoitusten rakennusten luettelo sisälsi 4 epäilyksen lisäksi 3 paristoa, lajikkeita, jauhelehtiä, kuistia, puisia ammuksia, varajauhelehtiä, kasarmeja, 5 kaivoa ja vartiotaloja. Kaikki rakenteet rapattiin ja kalkittiin.
Itä -Viipurin linnoitusten rakentaminen maksoi Venäjälle miljoonan ruplan. Suoran hallinnon hoiti Viipurin teknisen osaston johtaja, everstiluutnantti Kisljakov.
Vuonna 1885 linnoituksissa oli 123 asetta: 28 yksisarvista, 69 tykkiä, 26 laastia. Vuoteen 1892 mennessä aseiden määrä oli noussut 179: 16 sileälaastia, 34 sileäpistoolista, 100 kivääriä, 20 pikapistoolia.
1900-luvun alussa Viipurin puolelta pystytettiin armeijan varastojen suojelemiseksi ja koristeeksi punainen tiiliseinä, jossa jäljiteltiin porsaanreikiä-machiculi.
Itä-Viipurin linnoituksia muistettiin vasta Venäjän ja Japanin sodassa. Sen valmistuttua päätettiin tehdä sinne puolustava linnoitus. Täällä rakennettiin santarmitalo, graniitti- ja tiiliseinät sekä keittiö.
Lokakuun vallankumouksen alkaessa Itä -Viipurin linnoitukset olivat hyvin vanhentuneita ja siirrettiin sotilasosastolta kaupunkiin.
Itä -Viipurin linnoitukset toimivat vain sodassa Suomen kanssa. Viipuri, joka oli bolshevikkien linnoitus, ympäröi, ja tuolloin kaupungissa olleet vastavallankumoukselliset vapauttivat linnassa pidätetyt valkokaartit ja pystyivät valloittamaan Itä-Viipurin linnoitukset. Kuitenkin taistelussa, joka käytiin 25. huhtikuuta 1918, bolshevikit ajoivat heidät ulos. Jotta kellareihin jääneet ammukset eivät joutuisi vihollisten käsiin, ne päätettiin tuhota. Täällä helmikuussa 1940 Puna -armeijan yksiköiden hyökkäys keskeytettiin. Suomen joukot pitivät näitä tehtäviä rauhan päättymiseen saakka.
Nyt Battery Mountain sijaitsee Viipurin historiallisten rakennusten ja uusien alueiden välissä. Itä -Viipurin linnoitukset eivät ole vain arvokkaita esimerkkejä kaukaisen historian orjaarkkitehtuurista, vaan myös merkittäviä muistomerkkejä Venäjän kansan sotilaallisesta kunniasta.
Itä -Viipurin linnoituksissa on nykyään puisto kulttuuria ja lepoa.