Kuvaus nähtävyydestä
Aostan kaupungissa sijaitseva alueellinen arkeologinen museo on omistettu Val d'Aostan autonomisen alueen historialle. Ehkä sen tunnetuimpia näyttelyitä ovat Balteo Bronzeo - pronssivyö, Austan edeltäjän Augusta Pretorian malli ja Pautasso numismaattinen kokoelma.
Museon nykyinen rakennus on rakennettu vuonna 1633. Sitten Shallanin perheen kanssa siellä sijaitsi kasarmi, myöhemmin Vizitadine -luostari, ja 1700 -luvulla rakennus sai nykyisen ilmeensä. Ulkoseinien maalaukset, jotka kuvaavat Challan -perheen jäsenten muotokuvia ja Savoy -dynastian ristiä, on tehty 1800 -luvulla. Täällä on hiljattain tehty kunnostustöitä.
Osa museon näyttelyistä sijaitsee maan alla, jossa arkeologisten kaivausten seurauksena löydettiin muinaisen roomalaisen Augusta Pretorian siirtokunnan fragmentteja, mukaan lukien Porta Principalis Sinistra -portin itäisen tornin kaakkoisosa, yksi neljästä portista jonka kautta kaupunkiin päästiin, ja osa maanpäällistä pengerrystä tukee edelleen Aostan kaupunginmuureja.
Kaikki museon näyttelyt on järjestetty aikajärjestyksessä. Ensimmäisenä vierailijat näkevät muinaisia assyrialaisia tabletteja, jotka Canon Boson on kerännyt etsiessään Tigris- ja Eufrat -jokien rannoilta. Siellä on myös esillä antropomorfisia hahmoja Saint-Martin-de-Corleansin arkeologiselta alueelta ja mielenkiintoinen Augusta Pretorian jälleenrakennus selittävine kortteineen. Ja muinaisen hautauksen jälleenrakennuksessa voidaan nähdä rituaalisen hautausriitin esineitä, jotka löytyvät San Roccon hautausmaan haudoista. Muut huoneet on omistettu hautakivikirjoituksille ja paikallisille uskonnollisille kultteille - täällä on esillä Balteo Bronzeo ja upea Jupiter -patsas. Kristinuskoa edustaa arvokas 600-luvun saarnatuoli, joka löydettiin Aostan katedraalin kaivausten yhteydessä. Museon ylemmissä kerroksissa on näyttelysalit, joissa voit muun muassa tutustua Pautasso -numismaattikokoelmaan - se sisältää kolikoita muinaisen Kreikan ja Savoy -dynastian aikakaudesta. Täällä on myös esillä kelttiläisiä, gallialaisia ja padovalaisia kolikoita.
