Kuvaus nähtävyydestä
Neuvostoliiton kirjailija Konstantin Mihailovitš Simonov vietti lapsuutensa, nuoruutensa ja nuoruutensa kaksikerroksisessa talossa Michurin-kadulla (entinen Malaya Sergievskaya -katu). Rakennus, jossa nuori runoilija asui vanhempiensa kanssa, kuului sotilasosastolle ja Saratovin divisioonan sotilaiden perheet sijaitsivat ensimmäisessä kerroksessa ystävällisenä kunnana. Simonovin isäpuoli, Aleksanteri Ivanovitš Ivaništšev, kahden sotilaan jäsen ja reservikomentaja, opetti taktiikkaa lähellä sijaitsevan komentohenkilöstön uudelleenkoulutuskoulussa (teologisen seminaarin rakennus). Äiti - Prinsessa Obolenskaya (avioliiton jälkeen, vaihtamalla sukunimeään, ei mainostanut aristokraattista alkuperäänsä), kesti kärsivällisesti kaikki komentajan vaimon vaikeudet ja osallistui aktiivisesti erilaisiin avustuskomissioihin.
Konstantin Mihhailovitš Simonov (syntyessään nimi annettiin - Cyril, mutta jos äänien "l" ja "r" ääntäminen oli mahdotonta selvästi, nimi muutettiin mielivaltaisesti), hänestä tuli nuoruudessaan runojen "Suvorov" kirjoittaja ja "Taistelu jäällä", sodan aikana kaikissa maan teattereissa lavastettiin näytelmiä: "Mies meidän kaupungista", "Venäjän kansa". Valtakunnallinen maine ja rakkaus tuli Simonoville runokokoelman julkaisemisen jälkeen, kun ihmiset kaukana runoutta lainasivat "Odota minua" -kirjeitä edestä tulevissa kirjeissä. Jo rauhan aikana Konstantin Mikhailovich alkoi tulostaa klassikoiksi tulleita romaaneja, jotka myöhemmin ilmestyivät elokuvanäytöille legendaaristen näyttelijöiden kanssa.
Saratovissa, kirjailijan talon lisäksi, on muistomerkki ja muistolaatta ammattikoulun rakennuksessa, jossa nuori Simonov opiskeli kerran. Kadut on nimetty hänen mukaansa Moskovassa, Mogilevissa ja Gulkevitšissä. Vuonna 1984 nelikantinen moottorilaiva "Konstantin Simonov" laukaistiin DDR: ssä ja siellä on samanniminen asteroidi "2426 Simonov".
KM Simonovin asuinrakennuksen restauroinnin jälkeen uusi omistaja oli "kulttuuriperinnön suojelukomitea".
