Kuvaus nähtävyydestä
Johannes Kastajan luostari sijaitsee Kremlin sisäänkäyntiä vastapäätä Spasskaya -tornissa. Luostarin toinen puoli on Bauman -kadulle päin.
Vuonna 1555 Pyhä Kazanin saksalainen perusti Sviyazhskin Jumalanäidin luostarin sisäpihan. Vuosina 1564-1568 Herman perusti sisäpihan paikalle Johannes Kastajan luostarin. Luostari on nimetty tsaari Ivan Kauhean enkelin - Johannes Kastajan - mukaan. Vuoteen 1595 asti luostari pysyi ilman apotia.
Ensimmäiset rakennukset valmistettiin puusta. Vuonna 1649 tulipalo tuhosi kaikki luostarin rakennukset. Vuonna 1652 Moskovan kauppias Gavrila Fedorovich Antipin, jolla oli piha luostarin vieressä, rakensi palaneen tiililuostarin uudelleen. Rakennettiin kylmä temppeli Herran tullessa Jerusalemiin, ja se kruunattiin kolmella holvilla teltalla, sivualtareilla Johannes Kastajan ja evankelista Johannes Teologin nimissä. Toinen kirkko - sisäänkäynti Pyhimmän Neitsyt -temppeliin - on lämmin, ja siinä on viisi kupolia ja kahdeksankulmainen kellotorni. Telttoja tuki holvi, joka oli päällekkäin pitkänomaisen nelikulmion kanssa. Temppeliin lisättiin ruokailuhuone, apotin ja veljien solut. Kirkko oli ruskea, siinä oli kolme kerrosta. Yläkerrassa oli kirkko ja rehtorin solu. Toisessa kerroksessa oli veljesoluja. Pohjakerroksessa oli keittiö, ruokala ja kellari. Luostarin ympärille rakennettiin kiviaita ja porttikirkko Kremlin puolelta. Vuonna 1652, pyhimmän Theotokosin syntymäpäivänä, metropoliitti Korniliy (Kazan ja Sviyazhsky) pyhitti juhlallisesti luostarin.
Vuonna 1756 Katariina II: n keisarillisella asetuksella ikoni, jossa oli hiukkanen Pyhän Saksan jäänteistä, siirrettiin Sviyazhskista Vvedenskajan kirkkoon.
Vuoden 1815 tulipalojen seurauksena lähes koko luostari paloi. Luostarin restaurointi alkoi vuonna 1818. Vuonna 1886 temppeli vaurioitui ja purettiin maahan. Vuosina 1887-1899. rakennettiin uusi temppeli, jonka suunnitteli G. B. Rusch. Rakennustöitä valvoivat arkkitehdit V. V. Suslov ja P. M. Tyufilin. Uusi katedraali oli kaksi kertaa korkeampi kuin edellinen ja siinä oli kolme telttaa. Temppelin rakentamiseen käytettiin 100 000 ruplaa. Vuonna 1897 kellotorniin asennettiin sadan punnin painoinen kello. Rakennettiin uusia apotti- ja veljesrakennuksia. Vuonna 1918 hiippakunnan hallinto sijaitsi Pyhän Johannes Kastajan luostarissa.
Vuonna 1929 luostari suljettiin. Neuvostoliiton aikana, vuonna 1930, katedraali purettiin. Kaikista tuon ajan rakennuksista on säilynyt Vvedenskajan kirkko, oktaedrinen kellotorni ja vaatimaton ja veljellinen rakennus. Abbotissa ja veljellisissä rakennuksissa oli Monumenttien suojeluseura. Vuonna 1992 Pyhän Johannes Kastajan luostari palautettiin Kazanin hiippakunnalle.