Kuvaus nähtävyydestä
Herran Jeesuksen Kristuksen kuvan kirkko, joka ei ole tehty käsin, on Pihkovan ortodoksinen kirkko. Sitä kutsutaan myös Obrazskayan kirkkoksi, jossa on rupikonna Lavitsa (tämä oli pienen suo, jonka lähellä kirkko pystytettiin).
Temppeli mainittiin ensimmäisen kerran aikakirjoissa vuonna 1487, jolloin Pihkovassa oli kauhea rutto. Syyskuussa 1540 Zapskovye -kaupungissa oli voimakas tulipalo, mutta puukirkko ei vahingoittunut. Ei ole tietoa siitä, milloin puukirkko on korvattu nykyisellä. Vuoden 1745 asiakirjoissa 25 seurakunnan pihaa määrättiin temppelille "Kuva ei ole käsin tehty Zapskovye, lähellä Iljinskin porttia". Vuonna 1852 temppeli oli tarkoitus purkaa ja purkaa lähes puolet, mutta vuonna 1854 ja muista lähteistä - vuonna 1857 - kirkko kunnostettiin. Todennäköisesti tällä hetkellä tehtiin litteä puukatto ja kuuro rumpu. Marraskuussa 1931 kirkko suljettiin ja rakennuksessa oli työpajakouluja.
Vuonna 1960 B. S. Skobeltsyn, rakennuksen arkkitehtoniset ja arkeologiset tutkimukset tehtiin täällä, osittainen jälleenrakennus ja neljän hengen sisätilojen jälleenrakennus tehtiin. Temppelin rakennus soveltui vähittäiskauppaan ja varastoon. Samana vuonna, elokuussa, Herran Jeesuksen Kristuksen kuvan temppeli, jota ei tehty käsin, julistettiin tasavaltalaisen merkityksen muistomerkiksi ja otettiin valtion suojeluun.
Kirkko on 30 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Rakennettu paikallisesta kalkkikivilaatasta kalkkilaastilla. Neljän hengen huone on pylvättön, yksiapsinen, ja siinä on litteä puulattia, joka tukee koristelua vaimennettua rumpua ja päättyy sipulipäähän. Apsi on alttari, puolisylinterimäinen. Länsipuolella nelisuoraan on kiinnitetty eteinen ja kuisti, jossa on suuret aukot pohjoiseen ja etelään. Eteläpuolella temppelin vieressä on sivualttari, jossa on suorakulmainen apsi. Sen yläpuolella on teltta ja koristeellisen rummun sipulikuutio. Lännestä sivualttarin muuri päättyy kellotapuliin. Siinä on 3 pylvästä ja 2 jänneväliä ja se on päällystetty viilukatolla. Kellotapuli on epäsymmetrinen, siirretty seinän lounaisosaan.
Temppelin julkisivujen sisustus on vaatimaton. Nelikulmion pohjois- ja eteläjulkisivuilla on osittain säilyneitä teriä. Eteläpuolella näet pienen markkinaraon, jossa on kaareva kaari. Nelikulmion pohjois- ja eteläseinissä on suuret ikkuna -aukot, jotka on koristeltu kaarevilla sipulikuoreilla. Nelikulmion lounaiskulmassa on oviaukko, joka johtaa eteläkäytävään. Pohjaseinässä on pieni oviaukko. Apidissa on kaksi ikkunaa.
Ikkunoiden päällä oleva laatikkoholvi on eteläkäytävän ja sen yläpuolella olevan valon päällä. Kappelin itäosassa on 1600 -luvulta peräisin olevan keraamisen lattian jäänteitä. Temppelin lattia on vertaansa vailla paikallisten kirkkojen ja kansalaisrakennusten keskuudessa. Lattiamalli koostuu neliöistä, yhdensuuntaisista kuvista, rommeista ja kapeista suorakulmioista, jotka muodostavat raitoja, jotka rajaavat käytävää pitkin kulkevan keskipolun. Laatat on valmistettu punaruskeasta, tummanruskeasta ja vaaleankeltaisesta.
Alkuperäisessä muodossaan viereinen eteläjulkisivu ja palovalo on säilynyt. Eteläisessä julkisivussa on 2 ikkunaa, joissa on kaarevat sipulikuoret. Majakassa on myös 2 pientä rakoikkunaa, joiden välissä on kapealla kaareva kaari. Katto peittää valon. Katolla on koristeellinen rumpu, pää ja metalliristi.
Eteisen keskiosan päällekkäin on aallotettu holvi, joka lepää kahdella poikittaisella aallotetulla holvilla, jotka sijaitsevat kohtisuorassa keskiosaan nähden. Kuistilla on viilukatto. Sen pohjoisessa muurissa on 2 syvää hautausrakoa.
Herran Jeesuksen Kristuksen kuvan kirkko, jota ei ole tehty käsin, on liittovaltion kannalta merkittävä kulttuuri- ja historiallinen muistomerkki.