Kuvaus nähtävyydestä
Arkkienkeli Mikaelin pyhäkkö on yksi Euroopan vanhimmista pyhiinvaelluskohteista arkkienkeli Mikaelin luo. Tämä luonnollinen luola, joka sijaitsee Monte Garganossa Foggian maakunnassa Italian Apulian alueella, on tunnettu 5. vuosisadalta lähtien. Jopa muinaisina aikoina paikalliset kunnioittivat Monte Garganoa pyhänä vuorena, sillä oli kaksi temppeliä - toinen oli omistettu sankarille Poladerius ja toinen Colchisin, Calchasin, ennustajalle. No, 5. vuosisadalla pyhiinvaeltajia alkoi tulla tänne suuntaamalla Roomasta Jerusalemiin, ja tämä johtui arkkienkeli Mikaelin uskovien esiintymisistä.
Ensimmäinen ilmiö tapahtui vuonna 490: paikallinen talonpoika menetti härän ja löysi pitkän etsinnän jälkeen sen polvillaan luolan sisäänkäynnin edestä. Hän yritti houkutella härkää, mutta itsepäinen eläin kieltäytyi liikkumasta, ja sitten talonpoika ampui nuolta häntä kohti. Kuten legenda kertoo, nuoli kääntyi puoliväliin ja osui ampujaan itse. Tarina tästä levisi välittömästi ympäröivälle alueelle, ja parin päivän kuluttua luolaan ilmestyi Siponton kaupungin piispa, joka näki arkkienkeli Mikaelin, joka ilmoitti hänelle, että tämä luola on pyhä ja että temppeli on siihen rakennettu.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 493, Siponton kaupunki piiritettiin ja oli tappion partaalla. Sama piispa rukoili hartaasti kaupunkilaisten pelastuksen puolesta kolme päivää, ja jälleen ilmestyi hänelle arkkienkeli Mikael, joka ennusti voiton vihollisista. Tällaisen ennustuksen innoittamana Siponton asukkaat voittivat vihollisjoukot. Siitä lähtien toukokuun 8. päivää on pidetty katolisena vapaapäivänä "arkkienkeli Mikaelin ilmestyminen".
Lopuksi arkkienkelin kolmas ilmestys tapahtui samana vuonna 493, kun piispa Siponto päätti pyhittää temppelin Gargano -vuoren luolassa. Arkkienkeli Mikael kuitenkin ilmoitti hänelle, että hän oli itse pyhittänyt tuon kirkon. Itse asiassa luolaan menneet Siponton asukkaat löysivät sieltä alttarin ja ristin. Juuri siksi, että legendan mukaan tämän kirkon pyhitti enkeli, sitä kutsutaan usein taivaalliseksi basilikaksi.
Nykyään lähestyessään arkkienkeli Mikaelin pyhäkköä vierailijat näkevät ennen kaikkea keisari Fredrik II: n tilauksesta rakennetun kappelin, jonka Anjoun Kaarle I uudelleenrakensi 1300 -luvun lopussa. Se on 4-kerroksinen rakennus, jonka korkeus on 27 metriä. Luolan sisäänkäyntiä edeltää 13-14-luvun portiikki, jossa on frontoni ja goottilaiset kaaret. Keskusportaali tehtiin 1900 -luvulla, oikea 1395 ja vasen 1865. Luolan sisällä on 86 -portainen portaikko, jonka on myös valmistanut Charles of Anjou ja joka päättyy Härän portille 1600 -luvun puolivälissä. He saivat nimensä muistutukseksi arkkienkeli Mikaelin ensimmäisestä esiintymisestä. Portin takana on sisäpiha, jossa on joidenkin kuuluisien henkilöiden sarkofageja, ja luola alkaa sen takana. Luolan sisäänkäynnin sulkevat Bysantin käsityöläisten 1100 -luvulla valmistamat pronssiset ovet. Ne on jaettu 24 paneeliin ja koristeltu Raamatun kertomusten kuvilla.
Sisällä pyhäkkö koostuu päärakennesta, johon Bysantin portti johtaa, ja vanhimmasta osasta, johon muutokset eivät vaikuta. 1300 -luvun lopulla rakennetussa laivassa voit nähdä barokkityylisen Pyhien mysteerien alttarin, majan, jossa on Pyhien Joosefin, Nikolai Ihmettelijän ja Padovan Antoniuksen patsaita, ristin kappeli, joka oli aikoinaan sakristia ja jossa on nykyään hopearisti, jossa on Elävän Ristin hiukkasia. Lähistöllä ovat 1600-luvun puolivälistä peräisin olevat kuorikojut. Luolan syvyyksissä, sen osassa, joka on säilynyt ehjänä, on legendan mukaan alttari, jonka legendaarisesti itse arkkienkeli Mikael pystytti, ja arkkipiispa Leon veistetty valtaistuin. Täällä voit myös nähdä Jumalan äidin ikuisen auttajan alttarin puisella katolla.
Vuonna 2011 arkkienkeli Mikaelin pyhäkkö Gargano -vuorella oli Unescon maailmanperintökohde.
