Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko kuvaus ja valokuva - Venäjä - Pietari: Pietari

Sisällysluettelo:

Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko kuvaus ja valokuva - Venäjä - Pietari: Pietari
Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko kuvaus ja valokuva - Venäjä - Pietari: Pietari

Video: Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko kuvaus ja valokuva - Venäjä - Pietari: Pietari

Video: Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko kuvaus ja valokuva - Venäjä - Pietari: Pietari
Video: SUVOROVIN SUOMI 4: Linnoitusrinki 2024, Saattaa
Anonim
Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko
Ruotsin Pyhän Katariinan kirkko

Kuvaus nähtävyydestä

Pseudo -romaaniseen tyyliin rakennettu rakennus - Pyhän Katariinan kirkko - sijaitsee osoitteessa 1 Malaya Konyushennaya -katu, Shvedsky Lanen kulmassa. Katariinan kirkossa on evankelis -luterilainen seurakunta ELKRAS (vanha lyhenne Venäjän ja muiden maiden evankelis -luterilaisesta kirkosta). Jumalanpalvelukset kirkossa pidetään ruotsiksi ja venäjäksi.

Yhteisö perustettiin 1600 -luvulla vuonna 1640 Nyenskansissa (ruotsalainen linnoitus, joka oli Nienin kaupungin tärkein linnoitus). Katariinan kirkko kuului alun perin ruotsalaiseen kirkkoon. Koska Pohjois -sota (Ruotsin ja Baltian maiden pohjoisvaltioiden liiton välillä) Ingermanlandia annettiin Venäjälle, osa asukkaista muutettiin Pietariin. Vuodesta 1703 lähtien kirkossa järjestettiin kokouksia, joita pastori Yakov Maydelin johti yksityisessä talossa.

Nykyisen Nevski -prospektin alueella yhteisö sai vuonna 1734 keisarinna Anna Ioannovnalta tontin lahjaksi. Tälle paikalle pystytettiin ensimmäinen puukirkko, joka oli omistettu Pyhälle Annalle. Myöhemmin yhteisöjen (suomi ja ruotsi) välillä oli jako. Suomalaiset asettuivat samaan paikkaan (nykyään siellä sijaitsee Pyhän Marian kirkko), ja ruotsalaiset pystyttivät rukoushuoneen toiseen paikkaan, jonne vuonna 1767 (17. toukokuuta) asetettiin Pyhän Katariinan kirkko. rakennettiin kivestä. Sen jälkeen kirkko rakennettiin uudelleen useammin kuin kerran. Kirkon vihkiminen tapahtui vuonna 1769, 29. toukokuuta. Se oli arkkitehti Yuri Matveyevich Feltenin luoma kivikirkko, johon mahtuu 300 seurakuntaa.

Vuonna 1863 (28. joulukuuta) perustettiin uusi kirkko, joka pystyi vastaanottamaan jo 1200 seurakuntaa. Projektin arkkitehti oli Karl Karlovich Anderson, joka syntyi Ruotsissa (Tukholmassa), mutta asui ja opiskeli Pietarissa. Kirkon rakennus on tehty pseudoromaaniseen tyyliin ja siinä on ruusuikkuna. Kirkon rakentamiseen käytettiin arviolta sata tuhatta ruplaa. Rakennuksen päälahjoittaja (ktitor) oli ruotsalainen kreivi Armfelt, keisari Aleksanteri II jakoi myös viisi tuhatta ruplaa lahjoituksen muodossa. Münchenin professori Thirsch maalasi kirkolle uskonnollisia kankaita. Kreivi Armfelt antoi kirkon sisätilojen valmistustyöt Pietarin parhaiden arkkitehtien tehtäväksi. Lisäksi kirkkoon asennettiin myöhemmin urut. Vuonna 1865 (28. marraskuuta) vihitty kirkko on säilynyt tähän päivään asti. Kirkossa oli kaksi orpokotia (tytöille ja pojille), seurakunta, almumaja ja hyväntekeväisyysseura.

Kirkon seurakuntalaiset olivat sellaisten kuuluisien ihmisten perheitä kuin Nobel, Lidval, Carl Faberge. Karl Mannerheim, myöhemmin kenttämarsalkka ja Suomen presidentti, valitsi tämän kirkon häihinsä. Seurakunnassa oli eniten seurakuntalaisia 1800 -luvun lopulla ja se oli noin seitsemän tuhatta ihmistä.

Seurakunta oli olemassa vuoteen 1934 asti ja se suljettiin uskonnollisen vainon aikana. Kirkon sulkemisen jälkeen sen tiloissa oli eri aikoina useita järjestöjä, joista yksi viimeisistä oli lasten ja nuorten urheilukoulu. Myös seurakuntaan kuuluva asuinrakennus kansallistettiin vallankumouksen jälkeen.

1990 -luvun alussa jumalanpalveluksia kirkossa jatkettiin. Kirkon rakennus palautettiin seurakunnan käyttöön vuonna 2005. Huolimatta siitä, että luterilainen seurakunta on ruotsalainen, se ei kuulu ruotsalaisen kirkon seurakuntaan, vaan kuuluu ELKRAS -seurakuntaan. Lisäksi luterilaisen seurakunnan ohella pidetään myös englantilaisen kirkon jumalanpalveluksia.

Tällä hetkellä kirkossa on kuoro, klubi, kirkon koulu. Lisäksi kirkon seurakunta järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia. Jumalanpalvelukset pidetään sunnuntaisin, kahdesti kuukaudessa ruotsiksi ja muina sunnuntaisin venäjäksi.

Kuva

Suositeltava: